Yrittäjän päivän seminaarissa vieraillut tulevaisuudentutkija Ilkka Halava sanoi, että nyt koronapandemian vuoksi elettävä murrosaika on vasta pitkän murroksen alkuvaihe. Halavan mukaan murrokset ovat aina kestäneet useita sukupolvia.
– Perusjolkottelua ei ole luvassa. Näemme nyt murroksen alun ja osan kehittymistä, mutta lopputuloksen näkevät ehkä lapsenlapsemme lapset, murroksen ikä on hyvinkin 150 vuotta kuten aikaisemminkin. Vanha normaali ei koskaan enää palaa, painotti Halava.
Huomispäivästä selvitäkseen tarvitaan kokonaan uusia toimintatapoja ja luovia innovaatioita.
– Uuden luovan innovaation edessä pyritään sitä ensin ylläpitämään ja sitten jalostamaan, kunnes tartutaan uuteen innovaatioon ja aloitetaan uusi kierros.
– Uuden suunnittelu on aloitettava jo nyt. Ei enää lisää rakenteita, niitä on jo aivan liikaa.
Halava arvioi, että 5G-teknologia hallitsee 100-prosenttisesti maailmaa jo viiden vuoden kuluttua, sillä kehitys laukkaa hirmuisella vauhdilla.
Digitaalinen tulee rytinällä, Halavan mukaan 1-vuotias lapsi osaa jo käyttää joitakin digitaalisia välineitä ja 2-vuotiaalle iPadit ovat arkipäivää.
– Vessareissuille hekin tarvitsevat yhä vanhempiensa apua.
Työn tuottavuudesta ja palkasta Halavalla oli selkeä mielipide. Hän sanoi, ettei palkalla pidäkään tulla toimeen:
– Jos työ pysyy ennallaan. palkan pitää olla laskevalla käyrällä. Jos palkkaa halutaan saman verran kuin ennenkin, työsuoritteen pitää olla suurempi kuin ennen, sanoi Halava.
Töiden paikkariippuvuus on Halavan mukaan mennyttä aikaa, sen osoittivat pandemian aikana käyttöön otetut etätyöt.
– Robotiikka tulee, se vain on hyväksyttävä. Ja robotithan ovat kivoja kavereita.
Verkkokaupan jätille Halava povasi jättikasvua. Kivijalkakaupallakin on vielä mahdollisuutensa, mutta se edellyttää uuden keskeisen lisäarvon kehittämistä kaupankäyntiin.
Haminallakin on Halavan mukaan mahdollisuutensa, kun etätyöt iskevät toden teolla suuriin kaupunkeihin.
– Alkaa muutto pieniin kaupunki-idylleihin, joissa voi vaivatta tehdä etänä samat työsuoritteet kuin pääkaupungin jättikonttoreissa! Vain 13,6 % yrityksistä palaa vanhaan työkulttuuriinsa, maalaili Halava.
Tulevaisuustutkijan kolme varttia meni vauhdilla mutta mitä se jätti kuulijalle? Ehkäpä kuitenkin sen, että digitaalisuudesta on turha rimpuilla eroon, digitaalisuus tulee ihan kaikkialle ja siinä on vain pysyteltävä mukana.
Palvelinjätti Googlen näkymistä kertoi striimattuna Haminan palvelinkeskusjohtaja Lauri Ikonen. Haminan tulevaisuusstrategiaa avasi kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.
Paikallisen teollisuuden viestit seminaariin toivat HaminaKotka Satama Oy:n kaupallinen johtaja Eija Rossi ja Haminan Energian toimitusjohtaja Markku Tommiska, joka avasi seminaariväelle pian alkavaa LNG-tulevaisuutta.
Cursorin yrityspalvelupäällikön Tiina Paavolan teemana oli Yhdessä kohti unelmien yrittäjyyttä. Nuorten näkemyksistä kertoivat kiintiönuori, tapahtumatuottaja Santeri Simonen sekä Onnipet-yrittäjä Janette Salminen.
Finn-Mican operoima vientitavara kulkee konteissa
Haminalaisyritys Finn-Mica Oy on vahva toimija sataman logistiikassa. Viime viikolla Finn-Mican perustaja ja omistaja Mika Koverola vastaanotti Haminan Yrittäjien Vuoden yrityspalkinnon.
Yritys on perustettu vuonna 1997 ja toiminta on nyt keskittynyt kokonaisuudessaan Mussalon satamaan.
– Jo ennen yrityksen perustamista tein Haminan satamassa agenttuurina töitä välittäen tavaraa venäläiselle asiakkaalle. Vuodesta 2000 alkanut yhteistyö ahtausjätti Stevecon kanssa on moninkertaistanut nykyiset työmäärämme, kertoo Finn-Mican toimitusjohtaja Mika Koverola.
– Haminassa operoimme ensin transitopuolella, jossa tarvittiin runsaasti varastotilojakin. Kun kontit eivät vuosituhannen alussa vielä kulkeneet Venäjälle, tavara piti ensi purkaa konteista varastoon, ja sitten lastata Venäjälle lähteviin rekkoihin. Enimmillään meillä oli satakunta työntekijääkin, kaikki lastaus oli käsityötä.
Kun Steveco vetäytyi Kotkan Mussaloon, Finn-Mica seurasi perässä. Mussalossa Finn-Mica on keskittynyt lähinnä metsäteollisuuden tuoteiden kontittamiseen. Yrityksen käytössä on 50 000 m2 hallitilaa, ulkokenttiä on noin 30 hehtaaria.
– Kontitamme sellua, sahatavaraa, vanerilevyjä ja paperia. Viikossa operoimme noin 500 konttia, kun kymmenisen vuotta sitten teimme 200 konttia kuukaudessa. Lisänä tulevat erilaiset projektilastit. Kaikki on konetyötä.
– Rekkaralli on jatkuvaa, autoja tulee sahoilta päivittäin noin 50. Junavaunujen määrä on 80 – 100 viikossa
HaminaKotka on maamme suurin konttisatama. Toiminta Stevecon alihankkijana on turva myös Finn-Micalle.
– Se on toki vahvuutemme mutta tuo myös vastuuta. Meiltä edellytetään ketteryyttä, jotta lastit etenevät ajoissa. Pärjätäkseen nopeasti muuttuvien tavaravirtojen paineissa on satamassa toimivan yrityksen oltava elastinen ja nopeasti muuntautuva.
– Meillä on parikymmentä vakituista työntekijää, joista suurin osa haminalaisia. Sitoutunutta ja ammattitaitoista väkeä.
Koronapandemia on tuonut monenlaisia häiriöitä Suomen talouselämään. Muutokset ovat koskeneet myös Finn-Micaa:
– Korona on kuitenkin hienokseltaan lisännyt lastivirtojamme. Kesäkuussa päättyneellä tilikaudella teimme noin 2,5 miljoonan euron liikevaihdon, kertoo Mika Koverola.
