Haminan talousalueen uutislehti

Kansan sivistystyötä 100 vuotta

Sanna Gango työskentelee Kymenlaakson Opiston vararehtorina. Pelipaikkana ovat usein Jamilahden tutut maisemat.

100-vuotista taivaltaan juhlivan Jamilahden Kansanopiston juuret ovat Sortavalassa, luovutetun Karjalan kolmanneksi suurimmassa kaupungissa, jossa asui ennen sotia lähes 5 000 asukasta.

Jamilahden ikiaikainen esi-isä oli Sortavalan Evankelinen Seura, joka aloitti 1890 seminaarin opettajien tuella perustetulla poikaharjoituskoululla. Seuran alaisuudessa aloitti toimintansa myös Diakonissalaitos.

Tyttöjen henkiseen kasvatukseen seura paneutui 1920, kun 34 nuorta naista Aunuksesta ja Inkerinmaalta matkusti Jamilahteen, jossa alkoi ensimmäinen kansanopiston kurssi.

Jamilahden Kansanopisto ja Kymenlaakson Opisto yhdistivät voimansa ja ovat toimineen tiiviissä yhteistyössä vuodenvaihteesta lähtien.

– Sortavalassa toiminta alkoi Anjalan kylässä ja nyt on Kouvolan kaupungissa sijaitseva Anjalan kylä yksi toimintakeskuksistamme, paljastaa Kymenlaakson Opiston vararehtori Sanna Gango.

Jouduttuaan sotien jälkeen jättämään Sortavalan kansanopisto muutti ensin Kiteelle, josta jo 1945 – 48 toiminta painottui Vehkalahden Husulaan, jossa toimittiin Vehkalinnassa muutaman vuoden.

Jamilahden kartanosta Sortavalan Evankelinen Seura teki kaupat 1949, jolloin kaikki toiminta keskittyi Jamilahteen. Karjalan Evankeliseksi Seuraksi nimensä muuttanut taustajärjestö omistaa Jamilahden kiinteistöt edelleen.

– Jamilahden Kansanopisto oli 1980-luvulle saakka leimallisesti tyttöjen opisto. Oppiaineet olivat hyvin käytännönläheisiä, kuten kodinhoitoa, maanviljelyä, hevostaloutta ja esimerkiksi lasten ja perhepäivähoitajien koulutusta. Kulttuuri- ja taideopetus ovat kuitenkin aina kulkeneet rinnalla, sanoo Gango.

Yhdistyminen Inkeroisissa toimivan Kymenlaakson Opiston kanssa on tuonut myös Jamilahdelle vakaamman tulevaisuuden, uskoo Gango.

– Kymenlaakson Opisto on mukana niin maakunnallisissa kuin valtakunnallisissakin vapaata kansansivistystyötä suunnittelevissa ryhmissä. Toimintamme pohja on nyt laajempi kuin ennen ja taloudellinen pohja antaa enemmän mahdollisuuksia kehittymiselle, kuvaa Gango opiston uudistumista.

– Olemme saaneet valtiolta lisää koulutuksellisia tehtäviä ja periaatteemmehan on edelleenkin, että koulutusta vahvistamalla kansakunta ja maakunta menestyvät. Sama periaate oli 100 vuotta sitten jo Jamilahden ensimmäisellä rehtorilla Topeliuksen tyttärenpojalla Mikael Nybergillä.

Kymenlaakson Opistossa on tällä hetkellä noin 150 opiskelijaa. Samoissa tiloissa Inkeroisissa toimivassa kansalaisopistossa opiskelijoita on 2 200. Jamilahdessa Haminassa on päivittäin noin 70 kansanopisto-opiskelijaa ja lisäksi joukko lyhytkurssien opiskelijoita.

100-vuotisjuhlaansa Jamilahden Kansanopisto viettää virtuaalisena tiistaina 1.12. klo 14. Juhlaohjelma lähetetään suorana Poitsilan kartanosta. Ohjelman yhteydessä julkistetaan Jamilahden Kansanopiston 100-vuotisjuhlakirja.

Jaa artikkeli somessa

Lähetä tai printtaa artikkeli

Lue myös