Miehikkälä – Virolahden paloturvallisuus saattaa heikentyä vuodenvaihteessa, kun paikallista pelastustoimintaa johtaneen päivystävän ryhmänjohtajan tehtävät P41 siirtyvät Haminaan ja Karhulaan.
Päätöksen uudesta palvelutasosta eli päivystävän ryhmänjohtajan tehtävien poistamisesta Miehikkälä – Virolahdelta teki Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokunta jo viime kesänä 5.8. pelastusjohtaja Vesa Parkon esityksestä, eikä oikaisuvaatimuskaan muuttanut päätöstä.
Vuodenvaihteen lähestyessä epävarmuus tulevasta on noussut Miehikkälässä jälleen vakavasti esiin.
– Olemme huolestuneita, asia on tullut esiin monissa keskusteluissa, sanoo Miehikkälän kunnanhallituksen puheenjohtaja Tarja Alastalo.
Pelastuslaitoksen johtokunnan kokouksessa pelastusjohtaja Parkon esitystä vastustivat Miehikkälä – Virolahden edustaja Tarja Alastalo sekä Haminan edustaja Tero Jaakkola.
Äänestyksen he hävisivät lukemin 2–4, vastassa olivat Kouvolan kaksi edustajaa, sekä edustajat Iitistä ja Kotkasta. Johtokunnan puheenjohtajana toimi kansanedustaja Paula Werning Kouvolasta.
Miehikkälä – Virolahti -alueella on Kymenlaakson pelastuslaitoksen palveluksessa oleva ryhmänjohtaja johtanut hälytystehtäviä. Jos ja kun tilanteiden johto siirtyy Haminasta tai Karhulasta hälytettävälle ryhmänjohtajalle, lähtövalmius Miehikkälässä heikkenee olennaisesti.
– Miehikkälän asemalla työskennelleet toimenpidepalkkaiset henkilöt ovat kieltäytyneet lähtemästä hälytyksiin ilman koulutettua ryhmänjohtajaa, sanoo viikonvaihteessa Miehikkälän asemalla päivystänyt ryhmänjohtaja Jukka Viipuri.
Ennen P41:n lakkautuspäätöstä asiaan pyydettiin lausuntoa Miehikkälän ja Virolahden kunnilta, jotka vastustivat muutosta. Miehikkälässä toimivilta toimenpidepalkkaisilta eikä Virolahden vapaapalokuntien sopimuspalomiehiltä pyydetty lausuntoa.
– Miehikkälässä on riskialueita, jotka pitää saavuttaa määrätyssä ajassa, samoin Virojoella. Miten ne saavutetaan määrätyssä ajassa, jos Miehikkälästä ei paloauto enää lähde? Haminasta kestää n. 30 min Miehikkälän keskustaan.
Miehikkälän kunnanhallituksen puheenjohtajana toimiva Tarja Alastalo sanoo, että P41-ryhmänjohtajapäivystyksellä on turvattu onnettomuustilanteissa paikallisten palokuntien toimintakyky.
– Siihen liittyy oleellisesti vastuun ottaminen ja kantaminen sekä paikallistuntemus. Jos ryhmänjohtajaa on odotettava vaikkapa Karhulasta, paikallistuntemuksesta on turha puhua mitään, sanoo Alastalo.
– Ryhmänjohtajajärjestelmän lopettaminen johtaa siihen, että alueen vapaaehtoisille sopimuspalokunnille siirtyy kohtuuton vastuu onnettomuuspaikan tilannejohtamisessa.
Kymenlaakson pelastuslaitoksella on suunnitelma käynnistää ryhmänjohtajakoulutus Kaakonkulmalla.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksessa päädyttiin jatkamaan vastaavia ryhmänjohtajapalveluja, jotka toimivat seitsemän kunnan alueella.
Näin siitäkin huolimatta, että Etelä-Karjalan pelastuslaitos tuomittiin maksamaan taannehtivasti lähes kahden miljoonan euron korvaukset kahden sivutoimisen palokunnan varallaolokiistassa. Varallaolot rinnastettiin oikeuden päätöksellä työajaksi.
Etelä-Karjalan pelastuslaitos halusi kuitenkin yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen jatkaa ryhmänjohtajapalvelujen olemassaoloa myös pienissä kunnissa.
– Määräaikaisen sopimuksen perusteella ryhmänjohtajapalvelu saadaan entisen kuuden kunnan alueen sijaan seitsemän kunnan alueelle. Vastaavan ryhmänjohtajan tehtävissä toimii sekä sivutoimisten että sopimuspalokuntien koulutettuja ryhmänjohtajia sekä muutamia päätoimisia henkilöitä, tietää Jukka Viipuri.
– On valitettavaa, jos 1.1.2021 jälkeen paloauto ei Miehikkälässä enää starttaa hälytyksiin, sillä henkilöstö ei ota vastuuta johtamisesta hälytystehtävissä.
