Kannusjärvi – Kitulan kyläkirja Elämään kylissä on valmis. Ilmo Suurnäkin työ massiivisen 450-sivuisen kirjan parissa kesti neljä vuotta.
– Idea kyläkirjasta hahmottui vuonna 2017 Hannu Tykän Seivässalissa pidetyssä valokuvanäyttelyssä, jossa esillä oli laaja kuvamateriaali kylien historiasta, kertoo Suurnäkki.
Valokuvanäyttely perustui Kujalan talon ullakolta löytyneeseen valokuvaajien Armas Uusnäkin ja hänen isäpuolensa Jaakko Kujalan 1 200 lasinegatiivin arkistoon, jonka Suurnäkki on sittemmin digitoinut kuva kuvalta.
– Juuri ainutlaatuinen kuvamateriaali kannusti kirjantekoon. Työmäärä on ollut valtava, kyläläisten kotialbumeista olen saanut lisää valokuvia ja kertomuksia, joita olen täydentänyt kymmenien tuntien haastatteluilla, kertoo Suurnäkki.
Jo kirjan sisältöluettelo kertoo materiaalin laajuudesta. Kylien maakirjatilat (Kannusjärvi 22 ja Kitula 3) on lueteltu ja muutamista ammatinharjoittajista ja liikeyrityksistä on omat tarinansa. Myös lähdeluettelo on vaikuttava.
– Vaikka maatilatalous on ollut keskeisin elinkeino, yritystoiminta on ollut kylissä perinteisesti vahvaa. Kuljetusliikkeitä on ollut useampia, mutta on yritystoimintaa edelleenkin, sanoo Suurnäkki mainiten esimerkkeinä Kodin Kukat, Koskisen Höyläpuun ja Aholafarmin.
Kannusjärvi on edelleen ajassa elävä, valveutunut kylä, joka on panostanut Haminan kylistä parhaiten esimerkiksi tietotekniikkaan ja kuituyhteyksiin. Siitä kirjassa kertoo oma luku otsakkeella Telefoonista kyläkuituun.
– Valtiopäivämies Paavo Tuomaanpoika Muuri on yhä Vehkalahden historian mahtihahmoja, sillä hän oli ensimmäinen tunnettu talonpoikainen valtiopäivämies osallistuen vuoden 1617 tärkeille Örebron valtiopäiville.
– Merkkihenkilöiden listaan löytyy kirjasta useita nimiä, joista jokainen on jättänyt jälkensä kylien ja koko Hamina-Vehkalahden historiaan.
Ilmo Suurnäkki sanoo, ettei hän ei ole tehnyt kylähistoriaa, vaan kirjaa kyläläisille ja jälkipolville, joiden elämä jatkuu Kannusjärvellä ja Kitulassa.
– Tekovaiheessa arvelin materiaalista syntyvän 250 – 300-sivuisen kirjan, mutta syntyikin 450-sivuinen. Materiaalia oli tarjolla vielä satoja sivuja laajempaan teokseen. Kirjaan tuli noin 700 kuvaa, mutta tarjolla oli vielä toinen mokoma.
– Ilman kyläläisiltä saamaani tukea kirjaa ei olisi koskaan syntynyt. Kunnallisneuvos Kauko Suurnäkin tietopankista oli valtava apu. Kiitokset haluan osoittaa erikseen myös Vesa-Matti Suurnäkille, Juha Toikalle ja Teuvo Suurnäkille kirjan oikoluvusta ja asiatarkastuksesta.
– Mirja Näkin tekemä kirjan graafinen suunnittelu on hienoa työtä!
