Haminan kaupunki teki viime vuonna ennätysmäisen 8,7 miljoonan euron ylijäämäisen tuloksen, edellisen vuoden tulos oli 1,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Koronan vaikutus tilikauden tulokseen kuntatalouden tukipaketteineen oli noin 4 miljoonaa euroa, loppu hyvää taloudenhoitoa.
– Koronan lopullista laskua emme vielä tiedä, se selviää tulevina vuosina. Työttömyys meillä kasvoi, syntyi hoitovelkaa, yksinäisyys lisääntyi eli virus on vielä nujertamatta. Toisaalta verotuotot kehittyivät myönteiseen suuntaan kaikissa veroluokissa, sanoi kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.
Haminan yhteisöverotulot kasvoivat 1,1 miljoonaa euroa (15,0 %) johtuen sekä kuntien koronatukena päätetystä yhteisöveron jako-osuuskorotuksesta että Haminan kuntakohtaisen jako-osuuden edelleen jatkuneesta myönteisestä kehityksestä.
Yhteisöverotulot ovat ohittaneet kiinteistöverotulot euromääräisesti toiseksi merkittävimpänä verolajina.
– Yrityspuolen isot investoinnit jatkuvat ja uusien työpaikkojen syntyessä myös palkkaverojen tuoton voi ennakoida kasvavan.
Korona heikensi kuitenkin Haminan työttömyystilannetta. Työttömyysaste oli vuonna 2020 keskimäärin 13,3 prosenttia. Asukasluvun useamman vuoden kestänyt lasku ei ole taittunut. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Haminan kaupungin ennakkoväkiluku oli vuoden 2020 lopussa 19 890, jossa oli vähennystä 221 asukasta edellisvuoteen verrattuna.
Vuoden 2019 alusta toimintansa aloittanut Kymsote ei vuoden 2020 aikana vakiinnuttanut toimintaansa kaupungissa eikä saanut kaupunkilaisten varauksetonta hyväksyntää. Erityisesti vanhuspalvelujen rakennemuutos ja kiirevastaanottoajan supistaminen herättivät runsaasti kritiikkiä.
– Plussana voidaan mainita meillä hyvin hoidettu koronatilanne ja Kymsoten kanssa nyt saavutettu yksimielisyys vuoden 2021 palvelusopimuksesta. Valtakunnallisen soten tulevaisuus ratkeaa alkukesällä 2021, hyväksyykö vai hylkääkö eduskunta uudistusta koskevan lakipaketin. Jos hyväksyy, niin uudistus astuu voimaan vuoden 2023 alusta lukien, sanoo Muhonen.
Haminan tulevaisuusstrategian luo pian valittava uusi valtuusto:
– Talouden hoidossa meillä on käytetty koviakin lääkkeitä ja ratkaisut ovat onnistuneet. Hamina on Kaakkois-Suomen kaupungeista selviytynyt parhaiten taloutensa tasapainottamisessa.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Titta Erkkilä sanoo, että korona on meillä läsnä edelleenkin. Kymsote ei ole onnistunut vakuuttamaan haminalaisia, mutta vanhuspalveluista ja kiirevastaanotosta on saatu kuitenkin aikaan kohtuullinen sopimus.
– Sairauspoissaolot vähenivät kolmella päivällä eli 13,1 päivään per henkilö. Se on osoitus myös koronan myötä lisääntyneestä käsihygieniasta, sanoo Erkkilä..
Tiukan taloudenpidon linjoilla ovat myös kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat Vesa Koskiaho (AjattHamina) ja Milko Niemi (kok): löysäilyyn ei Haminalla ole varaa jatkossakaan, vaikka tilinpäätös näyttääkin maireita lukuja.
Haminan suurimpia investointikohteita olivat Haminan Energian SVOP-sijoitus 7,0 M€, vesihuollon saneeraus- ja suurinvestoinnit yhteensä 3,8 miljoonaa euroa, uuden paloaseman rakentaminen (2,9), yhdyskuntatekniikan rakentaminen (2,4), Tervasaaren laiturit (1,1) sekä Oolannin puiston rakentaminen (0,8).
Kaupungin lainamäärä oli vuoden lopussa 84,6 miljoonaa euroa. Kokonaislainamäärä pieneni 2,6 miljoonaa euroa. Asukaskohtainen lainamäärä oli 4 253 euroa/asukas, mikä oli 83 euroa/asukas edellisvuotta pienempi.
Haminan Energia Oy luopui biokaasun tuotannosta ja tästä johtuen tilikauden tulosta rasittaa yhteensä 4,2 M€ poikkeukselliset kustannukset. Tilikauden tulos taipui 3,4 miljoonaa euroa tappiolliseksi ja sen vuoksi yhtiöllä ei ole edellytystä suunniteltuun sovittuun miljoonan euron osingonmaksuun vuonna 2021.
Haminan Energian mittavista investoinneista LNG-terminaali, kaukolämpöliiketoiminnan kehittäminen ja Fennovoima-hanke ovat käynnissä ja niistä johtuvista yhtiön uusista lisärahoitusjärjestelyistä päätetään vuonna 2021.
