Haminan talousalueen uutislehti

Kirjeterveiset kaikille lotille ja veteraaneille

Pihla Kriktilä vastaanottamassa palkintoaan, jonka ojensivat Henni Kiri ja Jarkko Lappeteläinen.

Pappilansalmen koulun kasiluokkalaisten projekti Kirje lotalle ja/tai veteraanille aktivoi oppilaat tarttumaan kynään.

Kirjeenkirjoituskilpailun parhaimmisto on palkittu mutta palkitsemistilaisuus nähdään Youtuben kauttaosana Veteraanipäivän video-ohjelmaa 27.4.

Nuorten kirjoittamat kirjeet toimitetaan Veteraanipäivän jälkeen kaikille Haminan seudun veteraaneille. Kirjeiden toimittamisessa perille viestinviejiksi voivat ilmoittautua myös veteraanien omaiset.

Kirjeprojektissa on väkevällä ja vaikuttavalla tavalla tuotu esiin meitä edeltäneiden sukupolvien työ ja uhrit itsenäisen Suomen eteen ja sen demokratian eteen, jossa me tämän päivän suomalaiset ja suomalaisiksi tulevat saamme varttua, osallistua yhteiskuntaan, vaikuttaa, tehdä valintoja ja rakentaa hyvää tulevaisuutta yhdessä.

Nykynuorikin ymmärtää itsenäisyytemme syvän taustan, jonka hyväksi veteraanimme vuosina 1939 – 1945 taistelivat.

– Näiden asioiden arvostus näkyy nuorten ajatuksissa näissä kirjeissä. Tällä kirjeprojektilla on isänmaallisuuden ja rauhan tahdon kehys, sanoo kirjeprojektia tuomaroinut Haminan kaupungin kulttuurituottaja Henni Kiri.

Kirje lotalle ja/tai veteraanille -projekti käynnistyi Jarkko Lappeteläisen ja Haminan – Vehkalahden sotaveteraanit ry:n aloitteesta.

Juonessa oli heti mukana PappiIansalmen koulun rehtori Suvi Takkinen sekä opettajakunnasta historianopettaja Titta Erkkilä sekä äidinkielen opettajat Merja Leppä ja Satu Uotila. Henni Kirin ohella tuomarointi oli Anna-Maija Järvi-Herlevin vastuulla.

– Pappilansalmen koulun nuorten kirjoittajien kirjeiden kautta saimme todistaa, millainen merkitys ja vaikutus koululla ja sivistyksellä on. Nykyisen koululaitoksen antama näkökulma tarjoutuu nuorille ilman poliittisten jakolinjojen painolastia, eikä opetus ole poliittisesti värittynyttä, sanoo Henni Kiri.

– Sen sijaan opetus korostaa mahdollisimman objektiivista totuuden etsintää, rauhantyötä, yleisinhimillisyyttä, empatiaa ja ajattelun taitoja.

Jarkko Lappeteläinen sanoo, että kirjeistä välittyi lämmin kiitollisuus vapaasta isänmaasta sen mahdollistaneille veteraaneille.

– Ytimessä oli kiitollisuus siitä, että nämä nuoret saivat syntyä elää vapaassa, itsenäisessä maassa. Nuorten osoittama kiitollisuus kaikkia sodissamme tavalla tai toisella mukana olleita naisia ja miehiä kohtaan oli käsinkosketeltavaa ja sieluun tunkeutuvaa. Syvä tunnetila valtasi mieleni kirjeitä lukiessani, paljastaa Lappeteläinen.

Pappilansalmen koulussa Titta Erkkilä tarjosi kirjoittajaryhmäksi kasiluokkalaisia, koska he ovat syksypuolella opiskelleet toisen maailmansodan tapahtumia ja erityisesti talvi- ja jatkosotaa.

– Tämän päivän kaseilla ei ole sodankäyneitä sukulaisia juurikaan elossa. Tämä kirjeprojekti on ollut hyvä tapa pitää yllä tietoisuutta sota-ajan tapahtumista ja kunnioittaa veteraanisukupolvea. Opetussuunnitelmallisesti kirjeprojekti palveli historiallisen empatian tavoitetta, arvoi Titta Erkkilä.

Tämä projekti ei ollut koulussa helpoin mahdollinen. Korona-aika ja erityisesti etäopetuksessa oleminen toivat omat haasteensa.

– Tästä voisi tehdä molempia kaupungin yläkouluja koskevan, esimerkiksi joka toinen vuosi järjestettävän perinteisen tapahtuman, vinkkaa Erkkilä.

Tiistaina 27.4. vietetään kansallista veteraanipäivää. Jälleen virtuaalitapahtumana, kuten viime vuonnakin.

Tärkeää on, että veteraanipäivää juhlistetaan, tavalla tai toisella, sillä niin kauan kuin muistamme veteraanien työtä, arvostamme samalla tätä itsenäistä isänmaatamme, jossa on turvallista asua ja elää ja jossa vallitsee sananvapaus ja demokratia.

Henni Kiri tunnustaa, että raatikaksikko teki pienimuotoisen kirjeiden koeluetuttamisen:

– Tavoitimme lukijaksi kohderyhmään kuuluvan veteraanin. Voin kertoa, että hänelle kokemus oli vaikuttava. Erityisesti veteraania liikutti nuorten tarjoama empatia sille, miten vaikeaa sota-aika kaikin puolin on ollut kaikille aikalaisille.

– Kolmen lottakirjeen ja kolmen veteraanikirjeen valinta 14 kirjeen joukosta oli todella vaikeaa. Siksi tulemme muistamaan kunniakirjalla myös niitä kirjoittajia, jotka eivät olleet palkittavina.

Lottakirjeistään palkitut Pihla Kriktilä, Jenna Pellinen ja Anni Sakki.

Henni Kirin ja Anna-Maija Järvi-Herlevin arviot palkituista kirjeistä:

Pihla Kriktilä: kirjoittamassasi kirjeessä lotalle korostuu kauniisti henkilökohtainen kohtaaminen ja jakaminen ja kuvaat hyvin lukijalle rauhan ja itsenäisyyden merkitystä myös sinun omaan elämääsi.

Jenna Pellinen: kirjoittamassasi kirjeessä lotalle näkyy hyvä perehtyneisyys lottien merkitykseen sota-aikana ja kirjeessä on empaattinen ote.

Anni Sakki: kirjeessäsi lotalle pohdit monipuolisesti lottien merkitystä sotien aikana ja kerrot myös, miten sinua koskettaa siviilien, kuten sotalasten osa. Kuvaat myös hienosti, miten historiantunneilla saatu näkökulma täydentää ymmärrystäsi aiheesta.

Niilo Heiskanen: kirjoittamassasi kirjeessä veteraanille näkyy hyvin koulussa opitun ja yleissivistyksen merkitys asettumisessa historiassa tähän aikaan. Rintamalle on menty puolustamaan isänmaata, mutta väkivalta ei ole pääasia, kuten joskus elokuvien sotakuvaukset antavat ymmärtää, eikä nähdä, mitä sodan todellisuus todella on. Kirjeestäsi välittyvä nuoren näkemyksellisyys, ymmärrys ja empatia liikuttavat lukijaa.

Milja Mäkelä: kirjeestäsi veteraanille tulee läpi omakohtainen kokemuksellisuus ja rohkeus. Hienosti kuvaat, mitä itsenäisyyden konkreettinen merkitsee elämässäsi. Tuot sen esiin empaattisella tavalla ymmärtäen myös sodan synnyttämät traumat.

Jessi Ihalainen: kirjoittamasi  kirje veteraanille on kuin lämmin halaus iloiselta nuorelta, joka osaa arvostaa sitä, että saa elää hyvissä oloissa nuoruuttaan veteraanien ja lottien antaman panoksen ansiosta. Vaikka kirjeen sävy on kaikin puolin kunnioittava, se luo lukijan mieleen ajatuksia siitä, että tulevaisuus voi olla hyvin valoisa juuri siksi, että sen puolesta on tehty mittava työ.

Veteraanille kirjeensä osoittivat Niilo Heiskanen, Milja Mäkelä ja Jessi Ihalainen.

Palkitut kirjeet lotalle ja veteraanille

Kirje veteraanille

Veteraanipäivä lähestyy ja sinun merkityksesi lisääntyy. Haluaisin sanoa, että olen kiitollinen sinulle siitä, että säilytit Suomen itsenäisyyden muiden sotilaiden kanssa, uhrasit henkesi meidän muiden tulevaisuuden turvaamiseksi ja estitte muiden sotilaiden kanssa Neuvostoliiton, jonka takia olemme olleet näin kauan itsenäisenä. Itsenäisyys minulle merkitsee vapautta, oman mielipiteen kertomista, turvallisuutta ja läheisyyttä ihmisten kanssa. Sinun ponnistukset rintamilla merkitsevät minulle ja Suomelle paljon ja emmekä voi kiittää sinua riittävästi. Minä en kestä sitä asiaa, että sinun on pitänyt nähdä kaikki pommitukset ja kuulla aseen laukaukset paikan päällä ja me muut näemme sota-asiat vain elokuvista ja emmekä saa todellista tietoa sota-ajan tapahtumista.

Suomen sota-ajasta tiedän, että olette sotineet kolmessa sodassa, jotka kestivät neljä kuukautta, yli kolme vuotta ja muutaman viikon. Taistelitte silloin kahdessa ensimmäisessä sodassa Neuvostoliittoa vastaan ja viimeisessä sodassa teidän

liittolaista Saksaa vastaan, joka oli apuna jatkosodassa. Harmittavasti hävisitte kaikki sodat, mutta säilytitte itsenäisyyden, joka on tärkeintä. Olisi kiinnostavaa kuunnella sodankäyntiä muiden näkökulmasta, mutta minulla ei ole läheisiä, jotka ovat eläneet siihen aikaan.

Olen oppinut sodasta paljon. Aluksi tiesin vain, että Suomessa on ollut talvisota ja jatkosota. Mutta kahdeksannella luokalla historian tunnilla minulle kerrottiin, että Suomessa on ollut vielä sisällissota ja lapin sota. Sain myös tietää paremmin, missä päin soditte, miksi soditte, milloin soditte ja minkälaisia vaiheita ja tapahtumia sodassa on ollut.

Haluan nyt toivottaa sinulle hyvää Veteraanipäivää ja hyvää loppuvuotta!

Ystävällisin terveisin Niilo Heiskanen, Pappilansalmen koulu, 8U

Kirje veteraanille

Haluaisin vain kiittää teitä hienosta työstä jota olet tehnyt maamme puolesta, teidän ansiostanne meidän Suomi on nyt itsenäinen maa. Minulle itsenäisyys merkitsee paljon, ja olen hyvin kiitollinen siitä kaikille teille. Itsenäisyys merkitsee vapautta ja sitä että saa puhua omaa kieltä omassa maassa. Saa kulkea vapaasti missä vain ja mikään ei rajoita itsenäisyyttämme. Saa päättää omista asioista, Suomi on kaikin puolin turvallinen maa ja se on teidän ansiostanne.

Sota-aika oli varmasti todella rankkaa ja pelottavaa. Tiedän paljon sota-ajasta ja olen kiinnostunut siitä, mitä enemmän olen saanut tietää sodista ja niiden ankarista taisteluista, sitä enemmän arvostan jokaista veteraania. Minun isoisäni äiti, joka on vielä elossa, on ollut sodan aikana pieni tyttö ja kokenut paljon kamalia asioita. Välillä hän kertoo siitä miten rankkaa on ollut, varsinkin kun hänen isänsä kuoli sodassa. Ja kerran hän kertoi tarinan, kun hän oli ollut pellolla keräämässä perunoita, ja kuuli aseiden ääniä ja pelästyi niin paljon, että se on melkein ainoa asia mitä hän muistaa siitä ajasta. Tarina sai minulle kylmät väreet ja aloin miettiä enemmän sitä, miltä sodassa käyvistä sotilaista on tuntunut, kun voi kuolla hetkenä minä hyvänsä. Isoäitini äidin isä oli sodassa ja kuoli siellä, ennen hänen kuolemaansa, hän ehti lähettää tyttärelleen kirjeen sotarintamalta. Kirje on kirjoitettu vanhanaikaisella kaunokirjoituksella, joten siitä ei saa kauhean hyvin selvää, mutta kirje on silti vieläkin tallella.

Arvostan jokaista sotaveteraania, koska he ovat tehneet ison ja vaarallisen työn maamme itsenäisyyden puolesta. Olette taistelleet sinnikkäästi ja urheasti, ettekä luovuttaneet vaikka ajat olivat varmasti vaikeita ja rankkoja fyysisesti, sekä henkisesti. Monille jäi varmasti traumoja, jotka ovat heidän elämässään mukana tänäkin päivänä.

Kiittäen Milja Mäkelä 8A

Kirje veteraanille

Haluan kertoa kuinka arvokas olet meille ansaitun kunniasi ansiosta. Olet tehnyt meidän maan eteen paljon ja puolustanut meitä niiltä jotka meidät olisi voinut tuhota. En tiedä miten pystyisi kiittämään niin suuresti että tietäisit sinun olevan meidän sankarimme. Olen kiitollinen siitä miten jaksoit ja puolustit maatamme myös niinä huonoina päivinä.

Itsenäisyys merkitsee minulle paljon ja ymmärrän myös sen kautta mitä kaikkea hyvää te olette tehneet sen eteen. Suomessa on turvallista ja täällä pelotonta asua mikä on itsenäisyyden ansiota. Itsenäisyyden merkitystä ei tulisi koskaan unohtaa koska se antoi rauhan ja kunnian meidän maata kohtaan josta ei voi olla muuta kuin kiitollinen varsinkin niille jotka tekivät asian eteen jotain.

Minusta sotaveteraanit ja lotat ovat ansainneet kaiken kunnianosoituksen kaikkien tekojensa jälkeen koska he ovat osoittaneet luottamuksen meitä kohtaan. Minussa heräsi iloisia mutta myös surullisia tunteita sillä monien sodassa olleiden matka päättyi rintamalle suojellakseen meitä. Myös monia selvisi ja se on mielestäni hienoa koska pääsee kuulemaan enemmän sodasta ja omista kokemuksista. En voi sanoa että sota-aika oli hienoa mutta että jotkut pärjäsivät suojellakseen meidän maata ja sen kunniaa niin se on hienoa ja olen siitä ylpeä.

Oli ilo ja kunnia saada kertoa ja jakaa omia näkemyksiä ja mielipiteitä. Toivottavasti siellä päin on hyvät tunnelmat ja olot vaikka korona rajoittaakin.

Tahdon toivottaa kaikille teille oikein lämpimiä jatkoja!

Iloisin terveisin Jessi Ihalainen 8C

Kirje lotalle

Haluaisin kertoa, kuinka paljon arvostan ponnistelujanne maamme itsenäisyyden hyväksi. Itsenäisyys merkitsee minulle turvallisuutta ja vapautta, joten olen äärettömän kiitollinen teille ja muille lotille, sekä veteraaneille siitä, että voin joka päivä elää turvallisessa ja vapaassa maassa, jossa kansalaisten hyvinvointi pannaan etusijalle, eikä minun tarvitse pelätä sotaa tai mielipiteeni ilmaisemista.

Kun ajattelen teidän sotaponnistelujanne, minussa herää suuri arvostuksen ja kiitollisuuden tunne. Joskus myöskin mietin, että miten oli mahdollista selvitä niin vaikeasta ajasta, mutta toisaalta tunsin yhden teidän sukupolvenne jäsenen, joten tiedän, että olette kovin sukupolvi, joka on elänyt. Edesmennyt isomummoni nimittäin oli ilmavalvontalotta ja hän oli sitkein, kovin, rohkein ja suuremmoisin ihminen, jonka olen ikinä tuntenut tai tulen koskaan tuntemaan. Hän kertoi joskus täpäristä tilanteista ilmavalvontatornissa, jatkuvasta pelosta, sillä hänen miehensä oli sotilaana rintamalla, sekä vanhemmilleni hän oli kertonut hurjia desanttitarinoita. Minusta se kuulosti kamalalta, mutta isomummo oli aina iloinen ja reipas kaikesta kokemastaan huolimatta. Siksi opin kunnioittamaan häntä ja hänen koko sukupolveaan. Mutta vaikka olen kuullut kaikenlaisia tarinoita, lukenut kirjoja ja katsonut elokuvia aiheesta, en voi kuvitellakaan kuinka rankkaa sota teille mahtoi olla.

Tiedän, että te ette ole saaneet riittävää arvostusta tekemästänne työstä. Olen myöskin kuullut, että sitä on joskus kehdattu väheksyäkin, joka on mielestäni kiittämätöntä ja törkeää, mutta voin kertoa, että joka kerta kun kuulen uutisia ulkomailta, jossa kerrotaan mahdollisesta sodasta tai poliisin väkivallasta kansalaisten hiljentämiseksi, tunnen olevani turvassa rauhallisessa Suomessa ja tiedän sen olevan teidän ja muiden sukupolvenne sankareiden ansiota. Olkaa siis ylpeitä rohkeudestanne ja muistakaa, että olette jättäneet suuret jäljet suomalaisten elämään.

Lämpimin terveisin

Pihla Kriktilä

Kirje lotalle

Itsenäisyys merkitsee minulle paljon, ja olen onnellinen siitä, että saan elää itsenäisessä Suomessa. Olisi todella uuvuttavaa elää, jos Suomessa tai Suomen rajamailla olisi käynnissä sota. Joutuisi varmasti pelkäämään ja käsittelemään tunteita, joita ei ole koskaan ennen kohdannut. Olenkin erittäin kiitollinen siitä, että olitte puolustamassa maatamme vaikeassa tilanteessa ja uskalsitte lähteä taisteluun miesten rinnalle. Sota ei ole helppo paikka, ja se vaatii sinnikkyyttä ja selkeää ajattelua.

Te toimitte sotilaiden taustajoukkoina, ja teidän asemaanne ei pidä missään tapauksessa väheksyä. Työnne oli todella tärkeää sotilaille ja koko Suomelle. Teillä ja muilla lotilla oli sodassa paljon tärkeitä tehtäviä. Tehtävänänne oli sotilaiden ruokkiminen ja haavoittuneiden hoitaminen. Hoiditte myös puhelinkeskuksia ja virastojen paperitöitä ja valvoitte ilmatilaa. Tehtäviä oli varmasti vielä enemmän, mutta tiivistettynä voimme sanoa, että annoitte suurta apua urheille sotilaillemme.

Koulussa olemme käsitelleet Suomen sotia historian tunneilla. Olen kuullut tarinoita ja nähnyt kuvia ja videoita sodasta. Sota on raakaa elämän peliä. Siellä on todellakin kyse elämästä ja kuolemasta. On todella hienoa, että teillä on ollut mahdollisuus lähteä rintamalle ja olette sinne lähtenyt. Tilanne on vaatinut teiltä rohkeutta. Itsestäni ei välttämättä olisi siihen, mitä te jouduitte tekemään. Koitte ja näitte asioita, joita tuskin koskaan unohtaa. Sodan kokemukset ovat rankkoja, mutta te selvisitte niistä ja pystyitte jatkamaan elämäänne eteenpäin. Henkilö, joka ei ole kokenut sotaa henkilökohtaisesti, ei tiedä, mitä kaikkea sota-aikana joutuu käydä läpi.

Haluan vielä lopuksi sanoa, että arvostan ja kunnioitan työtänne ja panostanne. Taistelitte itsenäisen maamme puolesta. Olette tehnyt arvokasta työtä rintamalla.

Terveisin

Jenna Pellinen 8u

Kirje lotalle

Kiitos Suomen puolustamisesta sotien aikana! Olen erittäin kiitollinen työpanoksestanne ja puolustus tahdostanne. Ilman teitä lottia miehet eivät olisi pärjänneet rintamalla. Piditte huolta lapsista, leivoitte leipää, teitte töitä, sekä huolehditte sairaista. Rankoista olosuhteista huolimatta jaksoitte aina puolustaa maata.

Itsenäisyys merkitsee minulle rauhaa ja turvallisuutta. On hienoa, että maassa jossa asun on oma kieli, jota puhua, sekä vapaus päättää asioista itse. Olen iloinen, että Suomessa vietetään itsenäisyyspäivää. Itsenäisyyden vuoksi ei tarvitse pelätä mitään, ja saa elää rauhassa ilman sotia.

Lottien sotaponnistelut herättävät minussa suurta kunnioitusta heitä kohtaan, sekä tietysti muitakin vanhempia ihmisiä kohtaan. Teidän, eli lottien asemaan on hieman vaikea asettua, sillä kukapa meistä ihmisistä, jotka eivät ole olleet sodassa ymmärtäisi täysin sodassa olleita tunteita ja ajatuksia, mutta varmasti jokainen käsittää sen, että sota-ajat olivat Suomen historian rankimpia aikoja.

Tiedän Suomen sota-ajasta jonkin verran, mutta en kaikkea. Koulussa olemme käyneet läpi sota-aikaa historian tunneilla, joista minulla on jäänyt mieleen muun muassa Suomen armeijan sinnikkyys, ja kekseliäisyys. Suomen sota-aikana myös lapsia laitettiin paljon sotalapsiksi ihan uusiin perheisiin, joka kauhistuttaa minua hieman. Oma mummoni on elänyt sota-aikana, ja ollut silloin vauva. Hän on kertonut minulle joitakin tarinoita sodasta, esimerkiksi heidän perheen sota-ajasta, sekä heidän evakoitumisesta, joita hän on kuullut esimerkiksi omalta äidiltään, sillä hän ei itse muista paljoakaan, koska hän oli niin pieni silloin.

Kiitos vielä Isänmaan puolustamisesta!

Anni Sakki 8B

Lue lisää aiheesta:

Previous slide
Next slide

Jaa artikkeli somessa

Lähetä tai printtaa artikkeli