Haminan talousalueen uutislehti

Valtuutetut tyytyväisiä työskentelyilmapiiriinsä

Haminan kaupunginvaltuuston etäkokouksista on tullut arkipäivää. Ruudulta napatussa kuvassa kokousten sihteeri, hallintojohtaja Maria Ovaska (vas.) sekä puheenjohtaja Elina Inkeroinen-Lalu.

Haminan kaupunginvaltuutetuille keväällä 2021 tehdyn kyselyn mukaan valtuuston toimintakulttuuri on parantunut ja yhteistyö toimii. Kiitosta saa valiokuntamalli ja keskinäinen yhteistyö. Iltakouluja valtuutetut haluavat lisää, ne koetaan erityisen tärkeiksi.

Kuluvan valtuustokauden toimintaa koskeva itsearviointikysely toteutettiin helmi-maaliskuussa. Vertailuaineistossa oli 20 eri kunnan valtuustoa, mm. Hanko, Iisalmi, Jyväskylä, Kotka, Kokkola, Porvoo, Lohja ja Salo.

Vertailua tehtiin myös Haminan tuloksiin vuonna 2012 niiltä osin, kuin se kyselyn perusteella oli mahdollista. Vuonna 2017 kysely toteutettiin hieman eri tavalla eikä tulokset olleet täysin vertailukelpoisia.

Kyselyyn vastasi 31 valtuutettua ja vastausaktiivisuus oli 72 %. Kyselyn toteutti konsulttiyritys FCG.

Kyselyn perusteella Haminan valtuuston toimintakulttuurin muutokset ovat menneet viimeisen neljän vuoden aikana myönteiseen suuntaan.

Peräti 70 % koki, että tärkeisiin asioihin käytetään riittävästi aikaa ja yli puolet kokee tiedonkulun olevan hyvää ja avointa. Myös kaupunkistrategia ohjaa valtuutettujen mielestä päätöksentekoa aiempaa paremmin.

Näissä luvut Haminassa olivat myös parempia verrattuna muiden valtuustojen keskimääräisiin tuloksiin.

Kyselyn mukaan yhteistyö eri osapuolten kesken on myös parantunut kuluvan valtuustokauden aikana. Parhaiten asioiden koettiin toteutuvan valtuustoryhmien sisällä, johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä sekä valtuustoryhmien puheenjohtajien välillä.

Sen sijaan yhteistyö muiden kuntien kanssa toimii melko huonosti ja kaupungin sekä median välillä jopa erittäin huonosti. Valtuutettujen mielestä positiiviseen tiedottamiseen tulee kiinnittää huomiota nykyistä enemmän.

Valtuutetuista reilusti yli puolet kokivat pystyvänsä edistämään asukkaiden hyvinvointia, päättämään palvelujen tuottamisesta ja palveluverkosta sekä vaikuttamaan talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Vaikutusmahdollisuudet koettiin yleensä muita vertailukuntia paremmaksi ja oli myös parantunut kaikilla osa-alueilla verrattuna vuoteen 2012.

Suhteellisesti huonoin tulos oli valtuuston vaikutusmahdollisuuksissa elinvoiman ja elinkeinojen kehittämiseen.

Työhön kaivataan lisää iltakouluja

Työmuodoista valtuusto kokee tärkeimmäksi iltakoulut, joihin panostamista enemmän haluaisi jopa 74 % valtuutetuista. Myös asioiden ennakoivaa selostamista ja infotilaisuuksia toivottiin lisää.

Avoimissa vastauksissa haluttiin lisätä kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia ja kehittää kumppanuuksia yhdistysten kanssa.

Kysyttäessä kaupungin viranhaltijoiden työskentelystä, nostettiin esille päätösehdotuksien selkeys, hyvät asioiden valmistelutekstit sekä asioiden moitteettomat esittelyt. Viranhaltijoiden työskentely oli noussut kaikilla osa-alueilla lukuun ottamatta tavoitettavuutta, joka oli hieman laskenut vuodesta 2012.

Kokonaisuutena valtuustotyöskentely on onnistunut kuluvalla valtuustokaudella melko tai erittäin hyvin.

Hyvänä koettiin mm. sujuva yhteistyö, valiokuntamalli, talouden hallinta ja sähköiset kokoukset. Kehitettävää valtuutetut näkivät edelleen avoimessa keskustelussa, Kymsoten kanssa tehtävässä yhteistyössä ja valtuuston jäsenten keskinäisessä luottamuksessa.

Nykyinen kaupunkistrategia on tutkimuksen tulosten mukaan valtuutettujen mielestä tulevaisuuteen suuntautunut, sen tavoitteet on johdettu todellisista tarpeista ja se on vastannut muuttuvan toimintaympäristön aiheuttamiin tarpeisiin.

Valtuutetut kokevat, että kaupunkistrategia on auttanut toiminnan ja kehittämisen suuntaamisessa.

Lue lisää aiheesta:

Previous slide
Next slide

Jaa artikkeli somessa

Lähetä tai printtaa artikkeli

Lue myös