Haminan talousalueen uutislehti

Suomi liputtaa suomenhevoselle

Elina Hedmanin 4-vuotias tamma Anneli on itse rauhallisuus ja kaikkien kaveri.

Maanantaina 6.9. vietetään suomenhevosen päivää jo 15. kerran. Suomen kansallishevonen sai oman päivänsä vuonna 2007 rodun kantakirjan täyttäessä 100 vuotta.

Siitä lähtien Suomen hevoskasvatuksen ja raviurheilun keskusjärjestö Suomen Hippos on vuosittain syyskuun 6. päivä suositellut liputtamista suomenhevosen kunniaksi. Suomenhevonen puhtaana rotuna täyttää tänä vuonna näin ollen 115 vuotta.

Haminassa suomenhevosen päivää vietetään näyttävästi. Haminan maaseutupalvelut yhdessä Harjun oppimiskeskuksen kanssa tuo suomenhevoset näyttäytymään Haminan keskustaan. Päivä on näkyvillä myös kirjastossa, jossa kokoelmasta nostetaan esille suomenhevosta käsittelevät teokset.

– Erityiseksi kohderyhmäksi ovat valikoituneet lapset. Siksi vierailukohteitamme maanantaina 6.9. klo 9:15 Tervasaaresta alkavalla kierroksella ovat ensi Suurlipulla kokoontuvat Pappilansalmen koulun eskarilaiset, Linnoituksen päiväkoti ja Aseman koulu, kertoo maaseutusihteeri Elina Hedman Haminan maaseutupalveluista.

– Haminan torin viereiseen Kesäpuistoon pysähdymme noin klo 11.45 pitämään hevosillemme pientä taukoa. Silloin muillakin halukkailla on mahdollisuus tulla tervehtimään kahta kiertuehevostamme Monnia ja Annelia.

Suomenhevosten kiertue starttaa maanantaina 6.9. klo 9.15 Tervasaaresta. Ensimmäinen kohde on Suurlipun aukiolla on klo 9.45.

Opetushevonen Monni tulee Harjun oppimiskeskuksesta, 4-vuotias tamma Anneli on Elinan oma hevonen, joka on ollut hänellä 1-vuotissyksystä asti.

– Selväpäinen, rehellinen, mutkaton ja turvallinen, avaa Elina tammansa ominaisuuksia.

– Suomenhevonen on, ja on ollut, monipuolisuudessaan meille suomalaisille erinomaisen sopiva hevosrotu. Se on palvellut meitä nöyrästi kulku- ja kuljetusvälineenä, pelto- ja metsätöissä ja ollut korvaamaton kumppani armottomilla sotatantereilla. Suomenhevonen on kuunnellut ja kuuntelee edelleen suomalaisten ilot ja surut, sanoo Elina.

6. syyskuuta vuonna 1907 Keisarillinen senaatti antoi määräyksensä suomenrotuisten oriitten kantakirjanpidosta. Kantakirja tarkoittaa kansankielellä jalostushevosten rekisteriä.

Puhdas suomenhevosrotu sai alkunsa kansallisaatteen vahvistumisen aikoihin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Suomen kansalla kuului olla oma puhdas hevosrotu, josta vuodesta 1907 alkaen on voitu puhua, on elänyt suomalaisten rinnalla kautta aikain.

– Suomenhevosten perinnettä työkäytössä pidetään yllä paitsi harrastajien ansiosta, myös erityisesti sellaisissa metsätöissä, joihin koneilla ei ole asiaa. Suomenhevosella on oma roolinsa tuhansine tarinoineen myös suomalaisen maaseutumatkailun parissa, sanoo Elina.

Suomenhevosta jalostetaan neljälle eri jalostussuunnalle: juoksijaksi, ratsuksi, työhevoseksi sekä pienhevoseksi. Suomen­hevonen on elävä kansallis­aarre, yksi suomalaisuuden keskeisistä symboleista, jota kannattaa vaalia. Suomenhevosia on tänä päivänä n. 19 500 yksilöä.

Harjun oppimiskeskuksen 11-vuotias ruuna Monni on pitkään palvellut täydellisesti opetushevosena ja on ns. luottohevonen kaikenlaiseen toimintaan.

Lue lisää aiheesta:

Previous slide
Next slide

Jaa artikkeli somessa

Lähetä tai printtaa artikkeli

Veikonkone 19.4.- 23.4. klo 18
Previous slide
Next slide