Äitini saavutti tovi sitten kunnioitettavan 95 vuoden iän. Pysähdyin pohtimaan, mitä hänen ikäluokkansa on vuosikymmenien aikana joutunut kokemaan ja millaisiin muutoksiin he ovat joutuneet sopeutumaan.

Maatamme on sinä aikana johtanut yksitoista presidenttiä ja yli kuusikymmentä hallitusta. Suomen itsenäisyys on ollut useampaankin kertaan uhattuna. Talvi- ja jatkosotien aikana vanhempamme ja isovanhempamme huolehtivat siitä, että itsenäisyys säilyi.

Osalta se vaati kalleimman mahdollisen hinnan. Kysyn itseltänikin monesti, osaammeko olla tästä heille riittävän kiitollisia.

Presidenteistä Urho Kekkonen istui pisimpään, neljännesvuosisadan. Kekkosen mielipiteet olivat joskus vahvempia, mitä kansan vaaleissa ilmaisema kanta. Suhde itänaapuriin perustui Yhteistyö-, ystävyys- ja avunantosopimukseen. Senkin edessä kansanvalta joskus polvistui.

Neuvostoliiton romahtaminen muutti Euroopan karttaa suuresti. Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät uudelleen. Niiden ohella myös moni itäblokin ”satelliittivaltio” irtautui Kremlin ikeen alta. Suomenkin asema muuttui. YYA-sopimus purettiin.

Aloitimme siirtymisen osaksi läntistä Eurooppaa. Ison naapurin haaksirikko heijastui valitettavasti myös Suomen talouselämään, kun lähes 40 % maan viennistä tyrehtyi.

Murroksessa Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät Euroopan Unioniin. Meille kansanäänestyksessä oli kyse turvallisuudesta. Markkakin vaihtui yhteiseurooppalaiseen euroon.

Myös kansalaisten arki on muuttunut. Televisio yleistyi 1960-luvulla. TV-kanavien määrä alkoi kasvaa ja ohjelmien kirjo leventyä. Muutama päivä sitten vietettiin MTV:n uutisten 40-vuotisjuhlaa. Ajatelkaapa! Sitä ennen maassa kuunneltiin vain Yleisradion ja STT:n uutisia.

Itsenäisiä valtakunnallisia ja paikallisia sanomalehtiä oli runsaasti. Nyt sanomalehtiä on vähemmän ja niiden omistus on keskittynyt muutamalle harvalle mediatalolle.

Teleala on kokenut poikkeuksellisen suuria muutoksia. 1980-luvulla lankapuhelinliittymän pistokkeen siirtoon huoneesta toiseen tarvittiin vielä valtion telelaitoksen tai paikallisen puhelinyhdistyksen asentajaa.

Nyt kukin voi valita itselleen mieluisimman operaattorin, jotka kilpailevat keskenään palveluilla ja hinnoilla. Internet ja älypuhelimet ovat muuttaneet elämäämme paljon. Monien vanhempien ihmisten keskuudessa hämmennys on ymmärrettävästi melkoinen.

Sähköiset mediat tuovat olohuoneisiimme kaiken, mitä maailmalla ja kotimaassa tapahtuu. Uutislähetykset suoltavat useita kertoja päivässä live-kuvaa sodista, terroristi-iskuista, nälänhädästä ja luonnonkatastrofeista.

Inhimillisistä tragedioista kertominen on lisännyt kansalaisten solidaarisuutta ja halua antaa apua sinne, missä hätä on suuri.

Entäpä tämä korona. Tuntuu hullulta, että maailmassa, jossa on kaikki teknologinen, taloudellinen, lääketieteellinen ja sosiaalinenkin osaaminen, Kiinassa havaittu virus leviää hallitsemattomana kulovalkean tavoin joka puolelle maapalloa.

Se on pysäyttänyt lähes kaiken inhimillisen toiminnan, kuten matkailun, kulttuuri- ja urheilutoiminnan, palveluelinkeinon ja monet muut elämäämme ja hyvinvointiamme ylläpitävät asiat.

Voidaanko virus nujertaa? Vai tuleeko monista sen leviämistä ehkäisevistä rajoituksista meille jokapäiväinen käyttäytymistapa – uusi normaali?

Olen edellä vain raapaissut maailmassa ja Suomessa tapahtuneiden muutosten pintaa. Esimerkit kertovat, mitä kaikkea Suomen itsenäisyyden ensimmäisen täyden vuosikymmenen jälkeen on tapahtunut.

He, jotka ovat nämä vaiheet eläneet, ovat suomalaisen yhteiskunnan aatelia. He ovat osoittaneet sisukkuutta, voimaa sekä osaamista aina silloin, kun näitä ominaisuuksia on tarvittu.