Maailma on aika rauhaton tällä hetkellä. Kiina virittelee laivastotukikohtia merialueensa ulkopuolelle rakentamiinsa keinosaariin ja uhittelee kaappaavansa Taiwanin. Pohjois-Korea harjoittelee pitkän matkan ohjuksilla ja kehittelee itselleen ydinasetta. Afrikassa on useita kriisialueita, sotilasvallankaappauksia ja useita sissisodan kaltaisia kärhämiä. Näyttää myös siltä, että Afganistan on ajautumassa totaalikriisiin USA:n ja muiden jätettyä maan oman onnensa varaan.

Entäpä Eurooppa? Venäjä viittaa kintaalla läntisen maailman pakotteiden suuntaan ja pitää Krimin valloitusta status quon kaltaisena realiteettina. Tunnuksettomat venäläiset ”vihreät miehet” ovat myös edelleen tukemassa Itä-Ukrainan kapinallisia.

Diktatorisesti Valko-Venäjää johtavasta Lukashenkasta on tullut Venäjän täydellinen marionetti. Valko-Venäjä ja Venäjä ovat myös yhdistäneet sotilaalliset voimansa ja harjoittelevat näyttävästi kuvitteellisia vihollisia vastaan. En ymmärrä kuka näitä maita uhkaisi, vai onko sittenkin kyse voimien ja kaapin paikan osoittamisesta maiden sisäisille toisinajattelijoille?

Valko-Venäjä on myös alkanut hämmentää EU:n pakolaispolitiikkaa ja kuljettaa pääosin Lähi-Idästä peräisin olevia pakolaisia Puolan ja Liettuan rajojen tuntumaan sekä painostaa asevoimin heitä vyörymään hallitsemattomasti Euroopan Unionin puolelle. Hybridivaikuttamisella ei näytä olevan mitään rajaa.

Huolestuttavimpana pidän kuitenkin Bosnian ja Hertsegovinan tilannetta. Maa syntyi Jugoslavian hajottua. Se on Bosnia-Hertsegovinan federaatiosta, Bosnian serbitasavallasta sekä pienestä Brckon itsehallintoalueesta koostuva liittotasavalta. Maassa asuu kolme valtakansallisuutta, bosniakit (48%), serbit (37%) ja kroaatit (15%). Näistä bosniakit ovat muslimeja, serbit ortodokseja ja kroaatit katolisia.

Bosnian ja Hertsegovinan synty oli verinen. Vuosina 1992-1995 käydyssä Bosnian sodassa kuoli yli 100 000 henkilöä. Alueella olevat serbijohtajat toteuttivat sodan aikana etniseksi puhdistukseksi luokiteltuja hirmutekoja. Traagisin niistä oli Srebrenican kaupungissa tapahtunut noin 8 000 miehen ja pojan murha. Sodan arvet ja jäljet eivät ole poistuneet.

Kävin itse vuonna 2003 silloisen Nato-johtoisen kriisinhallinta- ja jälleenrakennusyksikön (SFOR) vieraana. Minulle kerrottiin, että maasto on niin täynnä miinoja, että niiden purkamisen lasketaan vievän yli viisikymmentä vuotta.

Liittotasavalta syntyi vasta Daytonassa käytyjen rauhanneuvottelujen jälkeen, joihin liittyen maassa on edelleen YK:n asettama valvoja. Bosnia-Hertsegovinan federaatiolla ja Bosnian serbitasavallalla on varsin laaja itsehallinto. Yhteiset asiat päätetään liittotasavallan parlamentissa. Presidenttiyttä hoitaa kolmihenkinen presidenttineuvosto, jossa on edustaja bosniakeilta, kroaateilta ja serbeiltä. Nyt Bosnian serbitasavallan johtaja on ilmoittanut haluavansa irrottautua liittotasavallan oikeuslaitoksesta. Lisäksi hän halajaa omia puolustusvoimia. Nämä toimet olisivat selvä alku liittotasavallan hajoamiselle. Vanhat arvet uhkaavat aueta entisestään.

Balkan on ollut maailman ruutitynnyri aiemminkin. Se oli sitä ennen Ensimmäistä maailmansotaa kuuluisine Sarajevon laukauksineen. Se oli sitä myös 1990-luvulla käytyjen useiden eri sotien johdosta. Ja nyt ruuti tuntuu kuivuneen uudelleen Bosnian ja Hertsegovinan liittotasavallan sisällä.

Diplomatialle ja neuvottelupöydille olisi kyllä tilausta Euroopan ja maailmantilanteen rauhoittamiseksi.

Kalevi Suortti

Kirjoittaja asuu Espoossa, mutta on kotoisin Vehkalahdelta.