Näyttää yhä todennäköisemmältä, että pandemia pysyy keskuudessamme vielä kauan, kuten pandemioilla tapana on. Alle kolmen vuoden niistä ei yleensä eroon päästä.

Mitä se merkitsee meille? Vielä koko ensi vuosi lienee elämää pandemian varjossa, säätämistä ja hallitsemista. Varotoimet jatkuvat, mutta mittaviin ja henkisesti rasittaviin rajoituksiin ja karanteeneihin toivottavasti ei tarvitse enää palata.

Koronapandemia jättää koko maapallolle pysyvät jäljet. Vähimmillä vaurioilla pärjätään maissa, joissa on parhaiten onnistuttu taudin hillitsemisessä.

Pandemia näkyy ja tuntuu kaikkialla. Ystävyyssuhteet ulkomaille ovat olleet pian kaksi vuotta koetuksella ja avoin kanssakäyminen muihin maihin on edelleen kaukana.

Varjon pandemia on jo jättänyt Suomen tapahtumateollisuuteen, joka oli rajoitusten helpottumisen jälkeen jo löytämässä uutta nousua vain todetakseen, että innostus on ollut ennenaikaista.

Haminassa odotetaan suurella innolla kesää 2022. Hamina Tattoo järjestettiin toistaiseksi viimeisen kerran 2018 ja seuraavina kesinä luukut pysyivät suljettuina.

Mikä on tilanne kesällä 2022? Taattua varmuutta siitä ole kellään. Tattoon soittokuntavieraat tulevat pääasiassa Euroopan maista, mutta lähettävätkö pandemian murjomat maat soittokuntiaan Haminaan? Toistaiseksi Haminan virallinen taho ei edes keskustele ääneen aiheesta, nyt vain toivotaan parasta.

Tulevaisuutemme on joka tapauksessa elämistä pandemian varjossa. Japanilaisten ikiaikainen käytäntö käyttää maskeja aina ulkona ja julkisissa tiloissa voi olla meidänkin arkea jatkossa. Rokotuksista koronaa vastaan tulee kausi-influenssaan verrattavissa oleva jokavuotinen käytäntö.

Onko meidän vain hyväksyttävä se, että kaikki sairastavat koronan jossakin elämänsä vaiheessa? Joka tapauksessa sairaus iskee rokottamattomien kaartiin rasittaen jo muutenkin ylikierroksilla käyvää julkista terveydenhuoltoamme.

Rokottamisen tärkeys on siinä, että kahdesti rokotetut välttyvät todennäköisimmin sairastumasta koronan vakavimpaan muotoon.

Suomessakin on seurattava koronan tartuntamäärien kehittymistä myös Euroopassa. Kun hälyttävimmät lukemat tulevat Saksasta, Ranskasta, Hollannista, Balkanilta ja Itä-Euroopan maista, se nostattaa huolen ryppyjä myös meillä.

Jorma Haapamäki

Päätoimittaja