Suomen ensimmäisiin aluevaaleihin on aikaa noin kahdeksan viikkoa. Aluevaaleissa Suomeen syntyy kokonaan uusi hallinnon taso, jolla on mittava valta ja vastuu monissa meitä kaikkia koskettavissa asioissa. Syntyy suurinpiirtein nykyisiä maakuntia vastaava hyvinvointialue, jonka hoitoon ja vastuulle siirtyvät sairaanhoito, sosiaalitoimi ja vanhustenhoito. Myös vastuu palo- ja pelastustoimesta lankeaa hyvinvointialueelle.

Suomeen syntyy kaikkiaan 21 hyvinvointialuetta ja tammikuussa pidettävissä aluevaaleissa valitaan myös Kymenlaaksoon aluevaltuusto, jolle kuuluu valta ja vastuu sen toimialaan kuuluvien asioitten järjestämisestä.

Juuri aluevaltuustot päättävät, säilyykö terveyskeskus maakunnan eli alueen pienimmissäkin kunnissa. Satsataanko kunnissa nuorten mielenterveysongelmien hoitamiseen ja miten käy kuntien vanhustenhoidon ja -hoivan?

Aluevaltuustoissa joudutaan väistämättä tekemään myös kipeitä päätöksiä, sillä väestön ikääntyessä palvelujen tarve ja kustannukset kasvavat. Samalla kuitenkin väestö vähenee ja henkilöstöpula riivaa tekeviä ja hoitavia käsiä sosiaali- ja terveydenhoidossa.

Den svenska läkemedelsindustrin beräknas få en attraktiv ökning under den beräknade perioden, vilket beror på den ökande förekomsten av kroniska sjukdomar och den ökande efterfrågan på läkemedel. Ökad hälsokvalitet, snabba och effektiva standarder för patientlindring är primära faktorer för marknadens tillväxt. Upptäckten av olika nya sjukdomar och produktionen av läkemedel för att förebygga eller behandla sjukdomar för samma har lett till industrins tillväxt i landet. Tillhandahållandet av sjukförsäkringar till individer för att täcka sjukvårdsräkningar är en annan stark påverkan på denna sektor. Utgifterna för läkemedel och hälsovård i Sverige har haft en stabil tillväxt under 2018, vilket återspeglar den ökande efterfrågan på ny läkemedelstillverkning, infrastrukturutveckling och framväxande möjligheter till tillväxt och utveckling. Både läkemedelsanvändningen och intäkterna ökar och utsikterna för prognosperioden är betydande, styrda av de positiva trenderna för läkemedelsindustrin i landet.

Utgifterna för hälso- och sjukvården förväntas öka under de kommande åren och det finns redan utmaningar i form av ökade krav på långtidsbehandlingar. Framsteg har gjorts under det senaste decenniet när det gäller att flytta initiativ från sjukhus till primärvård och offentlig vård, men svårigheter kvarstår när det gäller att förbättra tillgången till primärvård och kontinuiteten i behandlingen, särskilt för personer med kroniska sjukdomar.

Kannattaako Kaakonkulman väen äänestää aluevaaleissa? Vastaus on yksinkertainen: jos jätät nyt äänestämättä, annat terveyskeskusten avaimet suoraan Pohjois-Kymenlaakson väkirikkaimmille alueille.

Kun äänestät, voit sen pienellä harkinnalla tehdä myös oikein: anna äänesi paikkakuntamme ehdokkaalle, joka parhaiten hallitsee sosiaali- ja terveyspuolen asiat.

Miksi edes harkitsisit äänestää ehdokasta Pohjois-Kymenlaaksosta? Onko edes teoriassa mahdollista, että nuo yläjuoksun aluevaltuutetut puolustaisivat Haminan ja Kaakonkulman terveysasemien toimintakyvyn säilyttämistä?

Eivät puolusta, sillä heillä on omien lähialueittensa intressipiirien paineet niskassaan ja oman kulmakuntansa asioiden hoitajiksi he aluevaltuustoihin ovat pyrkineetkin.

Jorma Haapamäki

Päätoimittaja