Portimoksikin kutsutun Merkjärven rannalla paljastui 57 vuotta sitten kammottava henkirikos, jossa majurin rouva oli ammuttu ja ruumis hävitetty polttamalla.

Merkjärvi on kaunis lähdejärvi Metsäkylän ja Kannusjärven välissä. Perin synkkä henkirikostapaus nosti järven 1960-luvulla valtakunnalliseen julkisuuteen.

Mannerheim-ristillä palkitulla karhulalaisella lentäjämajuri evp Veikko Karulla oli huvila Merkjärven rannalla.

Karun aviovaimo katosi mystisesti lokakuussa 1962. Majuri ilmoitti myöhemmin puolison matkanneen lepäämään täysihoitolaan Tanskaan. Koska vaimo ei ollut saapunut määränpäähänsä, majuri pyysi poliisin ”hienovaraisia” tutkimuksia tapauksen selvittämiseksi.

Väitettyyn katoamiseen liittyvät lukuisat epäilyttävät yksityiskohdat johtivat loppuvuodesta 1964 ritarin pidättämiseen.

Karu, 54, murtui nopeasti kuulusteluissa ja tunnusti ampuneensa vaimon riidan päätteeksi pistoolilla mökillä sekä polttaneensa ruumiin 14 tuntia kestäneessä operaatiossa.

Merkjärven surman oikeuskäsittelyn alkaminen oli Hesarinkin pääjuttuja 23. helmikuuta 1965. Lehden reportterina istunnossa oli rikostoimittaja Mauri Sariola, joka oli jo tuohon aikaan myös tunnettu dekkarikirjailija.

Syyttäjä vaati majurille Kymin kihlakunnanoikeudessa rangaistusta murhasta. Puolustuksen mielestä Karu oli syyllistynyt korkeintaan kuolemantuottamukseen tai jos oikeus piti tapausta henkirikoksena, pikaistuksissa tehtyyn tappoon.

Puolustus marssitti todistajaksi muun muassa sota-ajan hävittäjälentäjiä, jotka ylistivät Karua upseerina. Entisen lentäjän, rakennusmestari Otto Karmen mukaan Karu oli suorastaan alaistensa epäjumala.

Syyttäjä huomautti, ettei laki tunne rangaistusta mitatessa mitään vähennystä kunniakkaille sotasankareille.

Surmatusta vaimosta puolustus ja sen todistajat piirsivät nurjan kuvan. Vehkalahtelainen maanviljelijä Lauri Hovi viittasi väittämäänsä rouvan alkoholinkäyttöön ja siihen, että tämä ei ollut koristellut joulukuusta eräänä jouluaattona iltapäivään mennessä.

– Minä koristin kuusen, Hovi muisteli.

Kihlakunnanoikeus tuomitsi 1966 Veikko Karun harkitusta taposta 10 vuodeksi kuritushuoneeseen.

Merkjärven surma nousi tapetille uudelleen 1996, kun Ilta-Sanomat kertoi Kouvolan hovioikeuteen lähetetystä kirjeestä, jossa 1991 edesmenneen Karun vanhempi poika ilmoitti pikkuveljen tunnustaneen äitinsä surman.

– Veljeni tunnusti asian oikean laidan isäni kuoleman jälkeen muutama kuukausi ennen omaa kuolemaansa, kun hän tiesi aikansa olevan jo loppumassa, vanhempi veli kirjoitti.

Murha ei vanhene koskaan, mutta uutta tutkintaa Merkjärven jutussa ei enää aloitettu.

Merkjärven tapausta puitiin Kymin kihlakunnanoikeudessa Karhulan virastotalossa.