Kun Suomessa siirrytään hyvinvointialuemalliin vuoden 2023 alusta, siirtyvät sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoiminnan järjestäminen pois kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Niissä ylintä päätösvaltaa käyttävät aluevaltuustot, joihin valitaan valtuutetut aluevaaleissa.

Kysyimme kaupunginjohtaja Hannu Muhoselta näkemyksiä siitä, mitä soteuudistus merkitsee Haminalle.

Kymenlaaksossa perustettiin uudistusta ennakoiden maakunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä vuoden 2019 alusta. Millainen etu tämä on ajatellen nyt valittavan aluevaltuuston työtä ja v. 2023 voimaantulevaa sotejärjestystä?

– Kymsoten perustamisen taustalla oli valtion tahto koota yhteen sote-palvelut vähintään maakuntien kokoisille alueille. Jo perustamisvaiheessa Kymsoten tarkoitus oli olla esivaihe valtakunnalliselle uudistukselle. Tästä syystä Haminakin lähti Kymsoteen mukaan, haluttiin olla mukana vaikuttamassa muutoksessa, joka koskee myös haminalaisten sote-palveluja.

– Kymsoten suunnittelu, perustaminen ja käynnistäminen ovat olleet valtava työ, joka olisi nyt vasta edessä, jos tähän asti olisi edetty kuntamallilla. Saatu kokemus antaa hyvinvointialueiden perustamisvaiheessa  tilaisuuden korjata virheet ja puutteet, joita Kymsotessa on. Aluevaltuustolla on siis jo paljon valmista, mutta myös paljon työtä.

Millaisia kokemuksia kuluneet kolme vuotta Kymsotessa ovat antaneet?

– Eri toimintakulttuurien yhteen sovittaminen ei ole ollut helppoa. Palvelut ovat toimineet pääasiassa hyvin, erityisesti koronaviruksen hoito ansaitsee kiitoksen. Toisaalta suuriakin virheitä on tehty, niistä todennäköisesti pitkävaikutteisin ja merkittävin on henkilöstöpolitiikan osittainen epäonnistuminen.

– Kymsote ei ole vetovoimainen työpaikka, joka on johtanut mm. kalliiden ostopalveluiden käyttämiseen. Johtamiskulttuurin muutos onkin mielestäni yksi kiireellisimmistä tehtävistä. Myös palvelujen ”tasapäistämisessä” on menetetty valtavasti hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja. Välillä on unohtunut tärkein, koko organisaation perusasia: asiakaslähtöisyys.

Kymenlaakson rasitteena on alueen kaksinapaisuus. Onko sillä heijastusvaikutuksia Haminan, Virolahden ja Miehikkälän sote-palveluiden ja pelastustoiminnan kehittämiseen?

– Kymenlaakson kaksinapaisuuden historiarasitteet pitää heittää roskakoriin. Valittavan aluevaltuuston pitää nähdä kokonaisuus, mutta samalla myös kuntakohtaiset erityistarpeet. Hamina on noin 20 000 asukkaan alue, joka pystyy ylläpitämään laajat peruspalvelut, joita myös virolahtelaiset ja miehikkäläläiset voivat tarvittaessa käyttää. Hoikun palvelut ovat koko maakunnan käytössä.

Kymenlaaksossa sotepalveluiden tarve on n. 17 prosenttia suurempi kuin koko maan keskiarvo. Kun rahanjaosta päätetään alueella, miten saavutetaan järkevä paletti raskaan palvelun, perusterveydenhoidon, ennaltaehkäisevän työn ja alueellisen saavutettavuuden kesken?

– Valtion tulee turvata hyvinvointialueiden rahoitus siellä, missä maakunnat poikkeavat toisistaan. Ennaltaehkäisevät palvelut eivät saa olla ensimmäisinä säästölistoilla. Kevyemmät palvelut ovat luonnollisesti tavoitteena, mutta laitosmaisiakin palveluja tarvitaan. Palvelujen monipuolistaminen edellyttää myös yksityisen ja kolmannen sektorin mukanaoloa.

– Kymenlaakso on omanlaisensa maakunta ja palvelurakenteessa tämä pitää ottaa huomioon. Sote-palveluilla on merkitystä myös kuntien kilpailukykyyn sekä veto- ja pitovoimaan. Palvelujen saavutettavuutta ei pidä unohtaa, sujuva arki on tärkeää joka puolella maakuntaa.

Millaisia terveisiä haluat lähettää äänestäjille, entä aluevaaliehdokkaille?

– Vaaleissa valittavien valtuutettujen työ on mielenkiintoista ja vaativaa. Valtuutetut tuovat mukanaan alueellisen paikallistuntemuksen. Haminalaiset tietävät parhaiten haminalaisten tarpeet. Toivon, että jokaisesta poliittisesta ryhmästä valitaan yksi tai useampi haminalainen. Yhteistyötaidot korostuvat. Mitä paremmat ne ovat, sitä enemmän syntyy tulosta. Toivotan vaalimenestystä jokaiselle haminalaiselle ehdokkaalle!