Poikkihallinnollisen turvallisuuskomitean laatimassa yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa luokitellaan henkinen kriisinkestävyys yhteiskunnan toimivuuden kannalta elintärkeisiin toimintoihin.

Henkinen kriisinkestävyys tarkoittaa yksilöiden, yhteisöjen, yhteiskunnan ja kansakunnan kykyä kestää kriisitilanteiden aiheuttamaa henkistä painetta.

Kriisinkestävyyden avainsana on luottamus. Ihmisten luottamus toisiinsa ja yhteiskuntaan, sen toimivuuteen ja turvallisuuteen. Luottamuksen merkitys korostuu häiriö- ja poikkeusoloissa.

Sitä presidenttikin taisi tarkoittaa uudenvuodenpuheessaan, kun hän vertasi suhtautumistamme yhteiskunnan suosituksiin ja ohjeisiin koronaviruksen ensiaallon aikaan keväällä 2020 ja nyt.

Alussa virus näyttäytyi yhteisenä vihollisena, jota torjuttiin yhdessä, toisiamme auttaen. Nyt on toisin: kaikki eivät enää jaksa luottaa ja tulee välinpitämättömyyttä, jopa vihamielisyyttä. Puuttuu resilienssiä.

Resilienssi liittyy henkiseen kriisinkestävyyteen. Se on joustavuutta muutostilanteissa, kyky ponnahtaa takaisin vastoinkäymisen jälkeen.

Resilienssi mahdollistaa sen, ettei ihminen murru jokaisesta vastoinkäymisestä, vaan pystyy palautumaan kuormittavista tilanteista ja jatkamaan elämäänsä. Luottamaan siihen että tästäkin selvitään.