Seppo Kallio hakee puukkonsa kahvaosaan oikeita muotoja nauhahiomakoneella.

Perinteiset käsityöt kiinnostavat entistä enemmän. Se huomattiin myös Haminan kansalaisopistossa, joka järjesti syksyn aikana kurssin, jossa jokainen kurssilainen valmisti itselleen perinteisin menetelmin tuohipääpuukon.

Paikkoja kurssille oli 16, jotka täyttyivät nopeasti. 10 halukasta jäi vielä varapaikoille.

Puukkokursseja Kymenlaaksossa vetävä puukkoseppä Tapani Eskola sanoi, että kurssit kyllä vetävät muuallakin kuin Haminassa. Päättynyt kurssi oli jo viides Haminassa. Edellisellä kurssilla valmistettiin Urho Kekkosen kuuluisaksi tekemä kainuulainen Tommi-puukko.

Mari Myllynen esittelee valmistamansa puukon kahvan kaunista koristelua.

– Haminassa maaliskuussa alkavan kurssin osallistujien tehtävänä on valmistaa perinteinen pitkähelainen kauhavalainen puukko tuppineen. Menossa on kurssi myös ammattikorkeakoulun XAMKin opiskelijoille, kertoi Eskola.

Haminassa päättyneellä kurssilla jokainen teki puukon oppien samalla surko­upottamisen taidon puukon kahvaosaan.

– Surkoupotus on metallin nauhaupotusta puukon tuohikahvaan. Se on vanha suomalainen tapa koristaa puukko. Kurssilaiset valmistivat puukolleen parkkinahasta myös tupen.

Monet kurssilaisista olivat jo kokeneita puukontekijöitä, mutta mukana oli ensikertalaisiakin.

– Elämäni ensimmäinen puukko on nyt valmis ja ilmoittautunut olen jo seuraavallekin kurssille, joka alkaa maaliskuussa, kertoi haminalainen Piia Talsi.

Myös Markku Hoville puukko oli lajissaan ensimmäinen.

Kalevi Mattilan urakka on voiton puolella, parkkinahkainen tuppi on valmistumassa uudelle puukolle.

– Haastetta kyllä oli, mutta opettajan ohjauksessa ja porukan vertaistuella maaliin pääsin, tuumi Hovi.

Mari Myllysen käsissä valmistui jo kolmas puukko.

– Kaikki puukot ovat erilaisia. Kun pääsee alkuvaiheiden yli, jatkossa on jo helpompaa. Vertaistuki on tässä todella tärkeää, sanoi Myllynen.

Oma urakkansa oli Jukalla. Hän ei ryhtynyt tekemään vain tuohipääpuukkoa, vaan hän entisöi kurssilla myös lähes 80 vuotta vanhan sodanaikaisen puhdetyöpuukon, josta oli terä poikki.

– Puukko sai uuden terän ja samalla uusin kahvaosaan alahelan. Näin puukko sai uuden elämän.

Haminassa puukkokurssit pidetään Pappilansalmen koulun teknisentyön opetustiloissa. Puukkoseppä Eskola kertoi, että yhteistyö koulun kanssa on toiminut hienosti.

Puukkoseppä Tapani Eskola esittelee koristeluun käytettäviä vaihtoehtoja Piia Talsille ja Markku Hoville.

– Laitteet ovat nykyaikaisia. Vain ahjo puuttuu, mutta tuon kursseilleni aina oman kaasutoimisen ahjoni sekä muut työssä tarvittavat koneet, erikoistyökalut ja materiaalit.

– Autoni iso peräkärry on täynnä tavaraa ja kun saan kärryn vielä pakitettua sisätiloihin, paremmin tuskin voisi olla.

– Viimeksi hain Pilkanmaalta Kouvolasta kuorman hieskoivun tuohta kylän edesmenneen tuohimestarin jäämistöstä. Puukon kahvaosaan juuri hieskoivu soveltuu parhaiten, silloin puukosta saa pitävän otteen. Puukon terä taotaan ja karkaistaan Kauhavalta saatavasta erikoisteräksestä, sanoi Eskola.

Erityyppisillä puukoilla on erilaisia valmistusmenetelmiä, vaikka perusteiltaan ne ovat samoja.

– Saamelainen unna niibas -puukko on yksi vaativimmista koristelunsakin puolesta. On myös vuolupuukko ja sitten tämä tuohipääpuukko. Puukon ja tupen koristeluissa kukin voi aina käyttää omaa mielikuvitustaan, mutta joidenkin perinnepuukkojen kohdalla on kuitenkin noudatettava niihin kuuluvaa koristelua puukossa ja tupessa, tuumi puukkoseppä Eskola.

Piia Talsin valmistaman puukon näyttävä kahva.