Haminan talousalueen uutislehti

Oudot olympialaiset

Viime perjantaina avattiin Pekingissä 25. talviolympialaiset. Kisoihin on ilmoittautunut 90 maata sekä Venäjän olympiakomitea.

Viime perjantaina avattiin Pekingissä 25. talviolympialaiset. Kisoihin on ilmoittautunut 90 maata sekä Venäjän olympiakomitea. Venäjä ei saa esiintyä kisoissa omalla lipullaan eikä kansallislaulullaan dopingrikkomuksistaan johtuen. Urheilijoita on lähes 3000. Suomen joukkueeseen kuuluu 95 urheilijaa.

Kisat järjestetään koronasta johtuen perin oudoissa olosuhteissa. Joukkueet joutuvat elämään ns. ”koronakuplassa”, joka koskee sekä kisakylää että suorituspaikkoja. Kisat viedään läpi myös ilman yleisöä.

Kansainvälinen olympiakomitea päätti myöntää kisat Pekingille vuonna 2013. Kazakstan hävisi sille äänin 44-40. Kisojen järjestämisestä olivat kiinnostuneet myös Tukholma, Oslo, Puolan Krakova ja Ukrainan Lviv. Nämä vetivät kuitenkin hakemuksensa pois hyvissä ajoin ennen KOK:n äänestyksiä.

Jäljelle jäi näin ollen vain kaksi diktatorisesti johdettua maata. Kiinan ihmisoikeustilanteesta johtuen useat maat, kuten Yhdysvallat, Viro, Liettua, Iso-Britannia, Tanska, Alankomaat, Belgia ja Kosovo, ovat ilmoittaneet, että eivät lähetä kisoihin valtiovallan edustajia.

Voi myös kysyä, olisiko Kazakstan ollut yhtään Kiinaa ”parempi” olympiaihanteiden foorumi, kun tovi sitten maan diktatorinen johto yhdessä mm. Venäjän sotilaiden kanssa tukahdutti väkivalloin kansalaisten mielenilmaisut.

Suomi oli pitkään talviolympialaisten suurmaa sijoittuen mitalitilastoissa neljä kertaa jopa kolmen parhaan maan joukkoon. 1990-luvun lopusta lukien sijoituksemme on pudonnut kuitenkin rajusti. Vuonna 2010 Vancouverin (Kanada) kisoissa olimme kahdeskymmenesneljäs, Sotshin ja Pyeongchangin kisoissa sijalla 18.

Talvikisojen lajivalikoiman voimakas kasvu on yksi syy sijoituksen laskuun. Talvilajien harrastuksen leviäminen yhä useampaan urheilumaahan on toinen. Kolmas syy on tietenkin se, että jostakin syystä perinteisissä suomalaislajeissa kuten mäkihyppy ja hiihto olemme menettäneet vahvat asemamme keskieurooppalaisille ja muille pohjoismaille. Tältä osin on siis peiliin katsomisen paikka.

Mitalitoiveitakin on. Jääkiekkojoukkueet taistelevat mitaleista ja miehet jopa kullasta. Niskasen sisarukset, Iivo ja Kerttu, sekä yhdistetyn Ilkka Herola ovat myös hyvinkin kiinni mitalinsyrjässä onnistuessaan. Ei muuta kuin peukut pystyyn! Ja niinhän siinä kävi, että Iivo nappasi yhdistelmähiihdossa loistavasti pronssia.

Työskentelin aikoinaan pitkän tovin urheilun parissa. Lukuisia olympiakisojakin tuli nähtyä paikan päältä. Uskoin urheiluun ja sen ihanteisiin. Nykyisin tunteeni kansainvälistä huippu-urheilua kohtaan ovat varsin ristiriitaiset.

En pidä siitä, että kv. järjestöt, KOK etunenässä, myöntävät kisoja riskimaihin. Qatarille myönnetyt jalkapallon ja yleisurheilun MM-kisat ovat tästä räikeimpiä esimerkkejä. Öljyrahoilla rakennetut valtavat ”kertakäyttöstadionit” eivät ole urheilulle kunniaksi. Samaa voi sanoa kylpyläkaupunki Sotshille myönnetyistä 2014 talvikisoista. Sinne rakennetut suorituspaikat seisovat nyt käyttämättöminä Venäjän dopingin sävyttämän huippu-urheilun muistomerkkeinä.

En pidä myöskään kansainvälisten tv-yhtiöiden yhä kasvavasta vaikutuksesta urheilutapahtumiin, mikä näkyy jopa kilpailusääntöjen rukkaamisena.

Kansainvälinen huippu-urheilu kaipaa ryhdistäytymistä!

Jaa kirjoitus somessa

Lähetä tai printtaa kirjoitus

Previous slide
Next slide