Itänaapurimme Venäjä on jälleen osoittautunut ennalta-arvaamattomaksi ja julmaksi. Keskitettyään kuukausien ajan sotavoimiaan Ukrainan rajan läheisyyteen ja Valko-Venäjän maaperälle Putin väitti toistuvasti, että Venäjä ei hyökkää Ukrainaan. Toisin kävi. Torstain vastaisena yönä se aloitti massiivisen hyökkäyksen idästä, pohjoisesta ja aiemmin valloittamaltaan Krimin alueelta. Viikonloppuna taisteluja käytiin jo Ukrainan pääkaupungin Kiovan kaduilla.
Venäjä on päättänyt alistaa Ukrainan hallintaansa. Sen tavoitteena on vaihtaa Ukrainan johto mieleisekseen ja tehdä maasta Valko-Venäjän tavoin itselleen kylmän sodan ajoilta tuttu ”satelliittivaltio”.
Venäjän hyökkäys on tuomittu maailmalla jyrkästi. EU, Nato ja yksittäiset maat, Yhdysvalloista alkaen, ovat päättäneet laajoista Venäjään ja sen johtoon kohdistuvista pakotteista. Ukrainalle on annettu myös taloudellista ja aseapua. Itse puolustustaistelun maa joutuu kuitenkin käymään yksin. Ukraina ei ole Naton jäsen – ei myöskään EU:n jäsen – joten Naton jäsenmailleen antama 5:nnen artiklan mukainen turvatakuu ei Ukrainaa koske.
Neuvostoliiton romahdettua Euroopan kartta piirrettiin uudelleen. Useat entiset neuvostotasavallat itsenäistyivät ja liittyivät Euroopan Unioniin ja Natoon. Myös muut itäisen Euroopan maat valitsivat EU:n ja Naton jäsenyyden. Ajateltiin, että Euroopan kahtiajako ja kylmä sota rautaesirippuineen ovat historiaa. Toivottiin, että Neuvostoliiton manttelin itselleen ottanut Venäjä alkaisi myös kehittyä perinteiseksi demokratiaksi, joka nojaa kansainvälisiin sääntöihin ja yhteisiin sopimuksiin.
Vladimir Putin totesi valtakautensa alussa, että Neuvostoliiton hajoaminen oli suurin geopoliittinen katastrofi vuosikymmeniin. Ajattelimme, että hän vain harmitteli lähihistoriaa. Ei, hänen ajatuksissaan olikin rakentaa Venäjästä uusi Neuvostoliitto, jota hän itsevaltaisesti johtaa. Poliittiset vastustajansa hän on eliminoinut. Maan perustuslakia on tulkittu ja muutettu niin, että hän voi istua vallassa elämänsä loppuun. Hän on sotaväellään varmistanut, että venäjämieliset johtajat pysyvät vallassa Valko-Venäjällä ja Kazakstanissa. Hän valtasi 2014 Ukrainalle kuuluvan Krimin ja osallistuu Itä-Ukrainassa hallituksen vastaisiin taisteluihin.
Viimeinen niitti ennen Ukrainaan suuntautunutta hyökkäystä oli hänen ukaasinsa EU:lle, Natolle, Yhdysvalloille sekä Ukrainalle, Suomelle ja Ruotsille. Putin vaati Natoa tunnustamaan Venäjän etupiirit sekä vähentämään aseistusta ja joukkoja Naton itäisimmistä jäsenmaista kuten Baltiasta. Lisäksi Putin kajosi Ukrainan, Suomen ja Ruotsin oikeuteen päättää itse omista turvallisuuspoliittista ratkaisuistaan koskien mm. Nato-jäsenyyttä.
Hyökkäys Ukrainaan ja Putinin ukaasit osoittavat, että meillä on vaarallinen ja ennalta-arvaamaton naapuri. Siksi maamme johdon ja eduskunnan ei pidä jättää käyttämättä yhtäkään ratkaisua, jolla nostetaan kynnystä puuttua maamme koskemattomuuteen. Tässä maailman tilanteessa puolustusliitto-Naton jäsenyys ja Naton 5:nnen artiklan turvatakuu on yksi harvoista – ellei ainoa omissa käsissämme oleva askel, jolla voidaan merkittävästi tukea maamme turvallisuutta. Nyt myös kansan enemmistö on tätä mieltä. Suomen armeija on poikkeuksellisen vahva ja kansan maanpuolustustahto korkea. Naton ja sen kolmenkymmenen jäsenmaan selkänojalla näiden vaikutus moninkertaistuisi.
