Valot ja varjot, kuvannut Tanja Rantapere. Lähiopetusjaksolla harjoituksissa oli käytössä opiskelijoiden kännykkäkamerat. Ne ovat hyvä väline tämäntyyppiseen kuvaamiseen: helposti mukana pidettäviä ja riittävät ominaisuudet mutta eivät aseta itse välinettä ja teknisiä taitoja keskiöön.

Meditatiivisen valokuvauksen opiskelijat kokoontuivat Poitsilan kartanossa Jamilahdessa ensimmäiseen lähiopetusjaksoonsa.

– Meditatiivisen valokuvauksen perusteet on vuoden mittainen, monimuoto-opetuksena toteutettava 8 opintopisteen kokonaisuus, kertoo opetuksesta vastaava Hiljaisuuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja Juha Tanska.

Tanska on tuonut meditatiivista valokuvausta suomalaisten tietoisuuteen työskentelymenetelmänä esimerkiksi työyhteisöjen kehittämisessä ja ohjauksellisessa asiakastyössä.

– Ensimmäinen Meditatiivisen valokuvauksen perusteet -koulutus on kirkon henkilöstön koulutuskalenterista ammatillisena täydennyskoulutuksena. Paitsi asiakastyöhön, antaa se työvälineitä myös itsensä kehittämiseen. Menetelmänä se asettuu jonnekin valokuvaterapian ja itsehoidon välimaastoon, riippuen käyttäjän taustasta ja tarpeesta.

Meditatiivisen valokuvauksen perusteet -koulutus alkoi tammikuussa. Opiskelijat ovat eri puolelta maata.

Pääosa 19 opiskelijan ryhmästä onkin kirkon työntekijöitä eri puolilta Suomea. Lähiopetusjaksoista, verkkotapaamisista ja itsenäisestä työskentelystä koostuva koulutus on toteutettu kolmen toimijan yhteistyönä: Kymenlaakson opisto toimii järjestäjänä, Hiljaisuuden Ystävät ry on sisällöntuottaja ja lähiopetus tapahtuu Karjalan Evankelisen Seuran omistamassa Poitsilan kartanossa.

– Ensisijassa olen täällä oman henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja herkkyyden säilyttämiseksi työssäni psykoterapeuttina. Mutta koska itse koulutan valokuvaterapeuttisia menetelmiä, olen myös tutkimassa mitä hiljaisuus, hengellisyys ja meditatiivisuus tuo siihen lisää, kertoo kokemuksistaan Varpu Rahikka-Näsi.

– Asiassa on päästy yllättävän syvälle lyhyessä ajassa, toteaa Merja Heinilä.

Hän uskoo menetelmistä olevan hyötyä omassa työssään diakoniatyöntekijänä ja retriittiohjaajana.

– Kuvaamisella ei haeta vau-efektejä, vaan katsotaan lähelle, kiireettä. Lähellä olevan havaitseminen on pysäyttävää, sen katsominen yhdessä lempeästi hyväksyen voimauttavaa.

– Kamera rajaa ja suuntaa katsetta ja avaa syvempiä merkityksiä. Varsinainen työväline on katse, kamera on vain apu, Juha sanoo.

Juha ja Johanna Tanskan kirja Lempeä linssi – Valokuvaus tienä läsnäoloon on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja menetelmästä.

Meditatiivinen valokuvaus on myös yhden viikon teemana Hiljaisuuden Ystävien kesän lepokotiviikoilla, joita järjestetään Poitsilan kartanossa jälleen ensi kesänä.

Pysähtyessä voi havaita arkisessa sohjoisessa lätäkössä puiden ja taivaan heijastumat. Varpu Rahikka-Näsin tutkielma valosta ja varjosta.