Venäjän viikko sitten aloittama valloitussota Ukrainaan on hämmentänyt ja kauhistuttanut koko maailmaa. Venäjän itsevaltiaan presidentti Putinin geopoliittinen haave Venäjän palauttamiseksi maailmanvallaksi edesmenneen Neuvostoliiton rajoihin osoittaa, millaisessa kuplassa mies on.

Valloitussota on tuomittu idässä ja lännessä ja sodalla on ollut Venäjälle päinvastainen tulos, mihin Putin pyrki lukuisilla länsimaille esittämillään vaatimuksilla ennen sotaanlähtöään.

Putin vaati Natoa sitoutumaan olemaan laajentumatta itäisen Euroopan maihin. Vaatimus koski Ukrainan lailla myös Suomea ja Ruotsia. Naton suosio on meillä päinvastoin viimeisen viikon tapahtumien valossa kuitenkin kaksinkertaistunut. Uusin mielipidetiedustelu osoittaa, että 64 % kansalaisistamme kannattaa Natoon liittymistä.

Mikäli Ruotsi olisi Suomen rinnalla pyrkimässä Natoon, kannatus nousisi 66 %:iin. Jäsenyyden kannattajien määrä on noussut 34 prosenttiyksikköä vuonna 2017 tehdystä mittauksesta.

Hyökkäämällä Ukrainaan Putin pyrki luomaan eripuraa Eurooppaan ja Ukrainan kansan kahtiajako oli hänelle ennalta selviö. Molemmat tavoitteet murenivat jo ensimmäisten sotapäivien aikana.

Eurooppa on osoittanut täyden tukensa Ukrainalle ase­avun ja taloudellisen tuen muodossa. Ukrainan yli 40-miljoonainen kansa taistelee yhtenäisempänä kuin koskaan ylivoimaista vihollista vastaan talvisotamme hengessä.

Venäjän johto elää valheessa, joka paljastuu riippumatta siitä, mikä on sodan lopputulos.

Ukrainan presidentti Zelenskyi hallitsee julkisuutta lausunnoillaan toisin kuin Putin, joka piilottelee omassa bunkkerissaan. Kun Putin lähti tavoittelemaan paikkaa maansa suurten sankareitten viereltä, historiassa hänelle on varattuna paikka hirmuhallitsijoitten Stalinin ja Hitlerin rinnalla.

Jorma Haapamäki

Päätoimittaja