Haminalaistunut Marja Manninen seuraa huolestuneena Ukrainan tapahtumia.

Yleisradion toimittajana Venäjällä  2010–2015 työskennellyt Marja Manninen on seurannut tarkasti Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Venäjän hyökkäys ei häntä yllättänyt, vaikka presidentti Putin kielsi hyökkäyshalunsa.

Viime torstaina 24.2. maa aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan useilla rintamilla. Manninen pelkää, että Ukraina musertuu massiivisen ylivoiman edessä.

– Ilman sotaansa Putin olisi menettänyt kasvonsa omassa maassaan. Ehkä Putin uskoi saavansa Ukrainan haltuunsa parissa päivässä, mutta Ukrainan vastarinta on ollut yllättävän kovaa, arvioi Manninen.

– Venäjällä on kuitenkin valtava materiaalinen ylivoima, mutta toisaalta Ukrainalla on kova tahto puolustaa maataan talvisotamme hengessä.

Marja Mannisella on laaja ystäväpiiri Venäjällä.

– Vain yksi noin 100 venäläisestä facebook-kaveristani liputtaa Venäjän hyökkäyksen puolesta. Venäjän virallinen media ei kerro sitä, että maan sivistyneistö, tiedemiehet ja kulttuuriväki ovat jo kirjelmöineet sotaa vastaan. Venäjä on kaikkea muuta kuin yhtenäinen.

Manninen työskenteli Venäjällä ja myös Ukrainassa 2014 Venäjän vallattua Krimin Ukrainalta. Putinin suosio nousi huippuunsa maan palattua suurvalta-asemaan. Sisäpoliittisina Manninen näkee tämänkin sodan tavoitteet.

– Ei Venäjää mikään uhkaa, ei USA eikä Euroopan unioni. Putin ei pidä Ukrainaa edes valtiona, Putinin mukaan fasistijuntta ja narkomaanit kaappasivat vallan 2014. Tällaista valhetta maan media syöttää kansalaisilleen. Putin haluaa menettämänsä kansansuosion takaisin.

Venäjältä puuttuu lähes kokonaan vapaa media, maassa on vain muutama vapaa lehti sekä radioasema Eho Moskvyi sekä netti-tv Doshd. Oikeaa tietoa on ollut jaossa sosiaalisen median kautta, mutta sekin väylä on ahdistettu pinteeseen.

– Sisäpoliittinen kuohunta alkoi maassa jo 2011, jonka jälkeen maan katuoppositio on lannistettu ja kaikki kansalaisjärjestöt toisensa jälkeen on julistettu laittomiksi ulkovaltojen agenteiksi.

Marja Manninen näkee Putinin tavoittelevan Ukrainan jakamista kahteen osaan ja valta annetaan nukkehallitsijalle.

– Mutta Ukrainan kansaa Venäjä ei voita koskaan, maan yhtenäisyys on jo nyt yllättänyt venäläiset. Maan talous ja tavallinen kansa kärsivät, se on surullista. Ukrainalla on halu katsoa länteen, se linja valittiin 2014.

– Pakotteet Venäjää kohtaan vaikuttavat viiveellä, mutta ne osoittavat, että EU on yhtenäisenä Ukrainan tukena Venäjää vastaan. Varsinkin aseviennin sallimisella voi olla suuri merkitys. Ratkaisevaa on silti se, kuinka kauan Ukrainan armeija jaksaa taistella ylivoimaista vihollista vastaan. Henkistä ja materiaalista tukea on mennyt Suomestakin.

Yli 20 vuotta hallinneen presidentti Putinin kaataminen ei ole helppoa:

– Se vaatisi suurta mylläystä Kremlissä Putinin lähipiirissä. Mukaan olisi saatava armeijan johto, väkevä valtakoneisto ja joukko raharikkaita oligarkkeja, pohti Manninen.

Ukrainan sotakartta on tullut tutuksi kaikissa tiedotusvälineissä. (Kuvakaappaus Hesarin sivuilta)