Irene (vas.) ja Erika ovat työskennelleet Attendo Marskissa jo kuukauden päivät. Molemmilla on kotimaassaan saatu sairaanhoitajan koulutus, puolitoista vuotta kestävät lähihoitajan opinnot he aloittivat välittömästi Marskiin tultuaan.

Hoitajatilanne on Suomessa hälyttävä. Hoitajia poistuu alalta koko ajan eikä uusia ole täyttämässä heidän paikkojaan.

Lähivuosina maamme tarvitsee kymmeniä tuhansia hoitajia ja silloin meidän on pakko turvautua ammattitaitoisten hoitajien työperäiseen maahanmuuttoon.

Haminalaisella Kari Tuompolla on vuosien kokemus koti- ja ulkomaisen työvoiman rekrytoinneista.

– Työvoiman maahantuonti on ainoa mahdollisuus, sillä omassa koulutuksessamme aloituspaikat eivät riitä alkuunkaan kattamaan tarvetta, sanoo Tuompo, jonka yrityksen Dealworld Oy:n rekrytointien pääfokuksena on Kaukoitä ja erityisesti Filippiinit.

– Maassa on korkeatasoinen koulutus sairaanhoitajille, mutta kun heitä valmistuu noin 80 000 vuosittain, työpaikkoja maasta löytyy ehkä 6 000:lle valmistuneelle. Noin 12 % valmistuneista filippiiniläisistä sairaanhoitajista työskenteleekin ulkomailla.

Tuompo sanoo, että muuttohalukkuutta Suomeen Filippiineillä on. Halukkaille on jo aloitettu 3 – 5 kuukauden kielikoulutus, jota seuraa kielitesti ennen Suomeen tuloa.

– Tavoitteemme on, että välittämämme hoitaja myös kotiutuu Suomeen, se on jatkuva prosessi, joka tapahtuu yhtiön kotouttamisohjelman kautta.

Hoitaja ei tule Suomen velkavankeus niskassaan, sillä hoitajilta ei peri mitään maksuja Suomeen tulosta. Työpaikoissaan heille maksetaan alan TES:n mukainen palkka. Työura Suomessa alkaa hoiva-avustajana ja oppisopimuskoulutuksen kautta pätevöidytään lähihoitajaksi

– Vierastyövoimaan turvaavat pärjäävät yritykset menestyvät tällä alalla. Muodolliset valmiudet välittämämme työvoiman vastaanottoon on halutessaan myös Kymsotella, samoin yksityisen puolen hoito- ja hoivataloissa.

Kaikille ei koulutetun työvoiman tuonti ulkomailta sovi.

– Ulkomaisen työvoiman vastustaminen periaatteellisella tasolla tuntuu käsittämättömältä. He tulevat Suomeen työhön, johon ei meiltä löydy tekijöitä. Omalla palkallaan he maksavat omat kulunsa, aivan kuten kantasuomalaisetkin, painottaa Tuompo.

Hoitajavuoto on Suomessa melkoinen juuri nyt ja hoitajamitoitus painaa vielä päälle.

– Ilman ulkomaisen työvoiman tuontia eivät hoivakodit ja -laitokset voi pärjätä. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa osastoja tai palvelutalon yksiköitä on jo suljettu henkilöstöpulassa, kertoo Tuompo.

Attendo Marski on ollut tyytyväinen

Haminalaisella hoivakoti Attendo Marskilla on jo vuosien kokemus filippiiniläisistä hoitajista. Ensimmäiset filippiiniläiset hoitajat tulivat taloon 2013.

– Meillä on ollut heistä pelkästään hyviä kokemuksia. Täällä he hankkivat nopeasti lähihoitajan pätevyyden kotimaassaan jo saamansa koulutuksen päälle ja osa on kouluttautunut myös sairaanhoitajiksi, kertoo Marskin johtaja Katriina Härkönen.

– Filippiiniläiset ovat olleet meillä paneutuvia ja ahkeria työssään. Heillä on sellaista sisäänrakennettua positiivisuutta ja taitoa kohdata lähimmäinen. Sellainen välittämisen kulttuuri tulee perintönä.

Attendo Marskiin tullessaan hoitajilla oli takanaan puolen vuoden kieliopinnot suomenkielessä.

– Alussa on tehtävä hieman töitä kielen kanssa, mutta kielitaidon kartuttua heidät voitiin siirtää vaativampiin töihin, kertoo Härkönen.

Tällä hetkellä Attendo Marskissa työskentelee kaksi filippiiniläistä hoitajaa.

Attendo Marskin hoivakoti avattiin Haminassa 2011. Hoivakodissa on neljä pienryhmäkotia á 15 – 16 hengelle.

Haminalaisen Kari Tuompon yritys on erikoistunut rekrytoimaan hoitoalan työntekijöitä ulkomailta.