Pysäyttävät kuvat rikkipommitetuista Ukrainan kaupungeista ovat olleet arkea jo pian neljä viikkoa, eikä Venäjän aloittaman sotaretken loppua näy.
Miten Ukrainan kansalaiset selviytyvät raunioista hengissä, sillä useimmat kuitenkin selviytyvät?
Ukrainan sodan myötä myös Suomessa on väestönsuojiin kiinnitetty Suomessa vakavaa huomiota.
Jo 1960–1970-luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa on lakisääteiset väestönsuojat, mutta ovatko taloyhtiöt päivittäneet suojien varusteet ja tarkistaneet suojien kunnon? Väestönsuojien kunnosta ja varustetasosta vastaa taloyhtiön hallitus.
Haminalainen Asunto Oy Maariankatu 8 on malliesimerkki taloyhtiöstä, jossa asiat on hoidettu ja väestönsuojan laiteiden kunto on tarkastettu ja päivitetty nykyaikaan.
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jussi Suomalainen sanoo, että puoli vuotta siihen kului tilausviiveineen, mutta nyt väestönsuoja laitteineen on lain edellyttämässä kunnossa.
– Väestösuojamme on aikanaan suunniteltu ja varustettu lain edellyttämällä tavalla, mutta laitteita ei ole kai koskaan testattu eikä päivitetty tähän aikaan, kertoo Suomalainen vuonna 1971 rakennetusta talostaan.
– Talon rakennuttanut porukka oli pääasiassa sodankäynyttä kaartia ja senvuoksi pahimpaan oli varauduttu ja suunnitelmat on tehty huolella.
– Projektimme käynnistyi konsultin sivuhuomautuksesta puoli vuotta sitten. Todellinen työtuntien määrä oli alle 20, mutta se vaati myös ammattilaisten apua tilausviiveineen.
Väestönsuojien rakentamisesta ja ylläpidosta säädetään pelastuslaissa. Lain mukaan väestönsuoja tulee rakentaa yli 1200 neliömetrin suuruiseen uudisrakennukseen.
Väestönsuojan tarkoitus on turvata asukkaita räjähdys- ja sirpalevahingoilta, rakennussortumilta, paineaalloilta, tulipaloilta, kemiallisilta taisteluaineilta ja ionisoivalta säteilyltä.
Taloon nimettävälle väestönsuojanhoitajalle varamiehineen on Suomessa tarjolla käytännönläheisiä kursseja, joissa opetellaan suojan laitteiden käyttöä. Kiinteistön hoitajan on huolehdittava, että suojan metalliosat eivät ruostu, tiivisteet pysyvät ehjinä, laitteet toimivat ja varustus pysyy tallella.
– Kun otimme tarkasteluun talomme väestönsuojan, moni asia oli 50-vuoden takaisessa kunnossa. Turvallisuustalkoilla panimme asiat kuntoon, eikä siinä aina riittänyt pelkkä pölyjen pyyhkiminen.
– Taloon on nyt tehty myös tiiviystarkastus, ovitiivisteet uusittiin, vanhentuneet suojanaamarit vaihdettiin ja painemittarit korjattiin. Samoin päivitimme vesi- ja viemäripuolen sekä sähkölaitteet ja ilmastoinnin
Jussi Suomalainen arveli, että monien taloyhtiöiden väestönsuojat ovat jääneet huoltamatta ja päivittämättä kylmän sodan päättymisen jälkeen 1990-luvulla. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti tilannetta ja monet taloyhtiöt ottavat väestönsuojansa nyt vakavasti.
– Väestönsuojassamme on 72 tunnin valmius. Asukkaita talossamme on 19, mutta väestönsuoja on mitoitettu 37:lle. Meillä asiat ovat kunnossa. Talkoilla parannamme vielä kokonaisturvallisuutta poistamalla tarpeetonta palokuormaa ja pelastusta haittaavia esteitä asunnoista sekä komeroista.
Kotivara kannattaa pitää ajan tasalla
Kotivara on jokaiseen kotitalouteen kuuluva varmuusvarasto. Se tarkoittaa kotiin varattavaa tavaraerää, jonka tarkoitus on turvata toimeentulo poikkeusolosuhteissa, kuten luonnononnettomuuksissa, myrskyissä, vesihuollon häiriöissä ja laajoissa sähkökatkoksissa.
Kotivara sisältää perheen ruokatottumusten mukaisia elintarvikkeita ja vettä (noin 2 litraa juomavettä päivässä henkeä kohden) ja siihen kuuluu myös muita välttämättömyystavaroita kuten wc- ja muita hygieniatarvikkeita sekä riittävästi vettä myös peseytymiseen.
Taskulamput, varavirtalähteet, tulitikut, paristot, käteinen raha ja kyky valmistaa ruokaa ilman sähköä ovat myös tärkeitä kotivarassa.
Noin 40 prosenttia suomalaisista uskoi selviytyvänsä kotona olevilla ruoka-, lääke- ja muilla tarvikkeilla yli viikon. Vuonna 2013 tehdyn kyselyn vastaajista 25 prosenttia uskoi, että kotivara riittää viidestä seitsemään päivään.
