Venäjän aloittama sota Ukrainassa on pakottanut Suomen harkitsemaan vakavasti omia turvallisuusvaihtoehtojamme. Vielä kuukausi sitten puolueettomuuttamme pidettiin meidän vahvuutena ja valttina, mutta Venäjän sotatoimet muuttivat kaiken.

Gallupit näyttävät, että Nato on noussut vahvaksi vaihtoehdoksi puolueettomuudellemme. Tilanne muuttui heti Venäjän sotatoimien alettua ja galluppien tulos on täysin kiistaton. Sama suunta on Ruotsissakin.

Kun Venäjä voi hyökätä naapurimaansa Ukrainan kimppuun, miksi Suomikaan olisi turvassa? Meillä ei enää luoteta perinteisiin hyviin naapurisuhteisiin.

Maamme poliittinen johto painottaa sitä, että meihin ei kuitenkaan kohdistu välitöntä poliittista uhkaa. Luotto Venäjään on nyt nollassa, siksi meidän tulee tarkastella turvallisuuspolitiikkaamme pitkällä aikajänteellä. Siihen löytyy vain yksi vaihtoehto – Nato.

Kiire meillä ei ole, mutta se ovi kannattaa pitää avoinna. Venäjältä menee vuosia oman sotavoimansa uudelleenrakentamiseen, eikä se ole helppoa.

Ydinaseuhka on tekijä, jolla maa saa ääntään kuuluville, mutta luotettava kumppani Venäjä ei ole vuosiin. Maan talous romahtaa ennusteiden mukaan jo kansainvälisten pakotteidenkin vuoksi.

Venäjä on menettänyt kuukaudessa täydellisesti uskottavuutensa ja luottamuksensa, ja kaikki kulminoituu presidentti Putiniin. Jos Putin väistyy tai syrjäytetään, maan uuden johdon ensimmäinen tehtävä on lopettaa sota.

Suomella on Venäjän kanssa yhteistä rajaa noin 1 300 km. Naapurisuhteemme ovat olleet keskimäärin kunnossa viimeiset 70 vuotta, mutta voisivatko ne jatkua ennallaan Venäjän sisäisen kuohunnan tauottua.