Venäjän aloittama sota ei ole vapaapäiviä pitänyt. Muiden järkytysten päälle Ukrainasta paljastui viikonloppuna venäläisten sotilaiden tekemä siviileihin kohdistunut joukkotuho, jota on kutsuttu rikokseksi ihmisyyttä vastaan. Ja lisää on tulossa, kun venäläiset joukot vetäytyvät muista valtaamistaan kaupungeista.

Ukrainan presidentti luonnehti Butšan teurastusta kansanmurhaksi. Presidentti Niinistö tuomitsi hirmuteot, ulkoministeri Pekka Haavisto vaati syyllisten tuomista sotarikostuomioistuimeen. Pääministeri Sanna Mari kiteytti tuntonsa yhteen lauseeseen: Emme sulje silmiämme, emme vaikene, emme unohda.

Kuolleiden siviilien määrä Butšassa nousi satoihin, joukossa myös naisia ja lapsia.

Sotasyyllisiä ovat ilmeisimmin Venäjän sotilaat – enää ei voi puhua vain Putinin sodasta. Venäjän sodankäynti on muuttunut tuhoamissodaksi, kun ennakoitua helppoa voittoa ei saatukaan.

Vastustus Venäjän sotatoimia kohtaan on vallannut koko maailman vain muutamaa maata lukuunottamatta. Aivan totaalista irtiottoa Venäjästä ei Eurooppa voi ottaa, sillä noin puolet EU-alueen energiasta – maakaasusta tai kivihiilestä – tulee Venäjältä.

Venäjää kohtaan asetettujen pakotteiden kautta energiariippuvuus kuitenkin vähenee ja EU-maat ovat valmiit maksamaan siitä kovankin hinnan. Väliaikaisesti energiaa kyetään ostamaan Eurooppaan muualtakin, mutta venäläisestä energiasta irti rimpuileminen on pidempi ja monijakoisempi juttu. Tässä taistelussa EU-maat joutuvat nopeuttamaan siirtymistään päästöttömään energiaan kuten tuuli- ja aurinkoenergiaan ja niitä investointeja on nyt kehitettävä vauhdilla.

EU:n energiasuunnitelmissa kaavailtiin ennen sotaa, että venäläisestä energiasta olisi mahdollisuus päästä eroon vuoteen 2030 mennessä. Irrottautumisvauhti paranee. Viestejä on kuultu useimmista EU-maista, että on jopa todennäköistä, että venäläisen energian hautajaisia vietetään Euroopassa jo tällä vuosikymmenellä.

Jorma Haapamäki

Päätoimittaja