Haminalainen Anna-Liisa Suntio suoritti pikatahtiin Ekamissa hiusalan kampaamopalvelun osatutkinnon leikkauksiin, mutta tuleeko hänestä koskaan täysinoppinutta kampaajaa, siitä ei ole takeita.

– Hiusalan kampaajapalvelut -tutkinnon opiskelu tapahtui osaltani täysin koulun tiloissa, sillä työssäoppimispaikka jäi minulta sekä muutamilta muiltakin saamatta. Koulu ojensi auttavan kätensä ja loi ylimääräisiä harjoittelutunteja ja -päiviä koulun asiakaspalveluun, jolloin käytännön oppiakin saatiin asiakaspalvelusta, kertoo Anna-Liisa.

– Tämän ajan kampaajan työnkuvaan kuuluvat kuitenkin isona osana värjäykset ja jossain määrin permanentit, joiden tutkinnon suorittamista pitää harkita työllistymisen takia. Oman elimistön jo olemassa olevat allergiat on tietenkin aina huomioitava.

Haminalaiset muistavat Anna-Liisan Iiro Ylismaan valokuvausliikkeen fotomyyjänä ja lopulta valokuvaajana Anna-Liisan suoritettua oppisopimuksella ammattitutkinnon.

– Iiro lopetti juuri ennen digiaikaa, minä jatkoin erilaisissa kuvaustehtävissä ja perustin oman yrityksenkin Fotostylen. Viimeiset 16 vuotta olen elänyt perheen ja tyttäreni ehdoilla. Perhepäivähoitajana meni vuosia, mutta aina välillä olen tarttunut kameraankin.

Työskentely kampaajana on aina ollut yksi Anna-Liisan haaveista, vaikka valokuvaaminen pysyykin ykkösenä. Kun Ekamissa alkoi koulutus, hän löysi itsensä koulun penkiltä.

– Puolessa vuodessa opin toisen asteen koulutuksen hyvät ja huonot puolet. Jos oppilas on motivoitunut, hänellä on mahdollisuus ahmia alastaan valtava määrä osaamista. Jos opiskelu on pakkopullaa, opinnot jäävät usein kesken eivätkä hyödytä ketään.

Anna-Liisan ryhmän pienuudesta johtuen lähiopetus oli todella tehokasta.

– Kun muutama sai työssäoppimispaikan, välillä olin ainoana ryhmästäni paikalla, jolloin sain todellakin henkilökohtaista opetusta.

Opettajien osaamista ja motivaatiota Anna-Liisa ihastelee. Tukea ja ohjausta riitti kaikille, jotka sitä olivat valmiina vastaanottamaan.

– On koulun edun mukaista, että nuori pysyy koulussa ja valmistuukin. Valmistuminen ei kuitenkaan saa olla itse tarkoitus, jos todistuksen saa täysin puutteellisilla tiedoilla.

Mitä Anna-Liisa tekee isona tyttönä?

– Tunnustelen mahdollisuuksiani edetä hiusalalla, mutta jatko-opintoihin värjäyksiin ja permanenttien maailman en oikein usko terveyssyistä. Valokuvaaminen on jatkossakin iso osa elämääni, pohdistelee Anna-Liisa.

– Hiusalalla juuri hiusten leikkaaminen kiinnostaa todella paljon. Mutta ainoastaan toistojen ja harjoittelun avulla voi saavuttaa teknisesti ja aikataulullisesti sellaisen valmiuden, että pätevöityisi myös käytännössä arvostettuna leikkaajana alalle.