Helmikuun puolivälissä suuri osa suomalaisista tuskin edes haaveili Suomen liittymisestä Natoon.
24.2. lähtien mielipiteet muuttuivat vauhdilla Venäjän aloitettua sodan Ukrainassa ja nyt maamme johto, Tasavallan presidentti, hallitus ja eduskunta ovat suurella enemmistöllä päättäneet maamme hakeutumisesta Naton jäseneksi.
Mikä merkittävintä: hakemuksen takana on myös lähes koko kansan tuki.
Venäjän presidentti Putin vaati kuukausien ajan länsimailta ja Natolta sitoutumista siihen, että Nato ei pyri laajentumaan idän suuntaan. Natolla ei ollut pyrkimyksiä itälaajentumiseen ja ajatuksen Natosta kertoi haudanneensa myös Ukraina.
Aloittamalla sodan Ukrainassa kaikki asiat kääntyivät Venäjän tavoitteita vastaan. Sotaonni on ollut surkea ja nyt Pohjois-Euroopan maat Suomi ja Ruotsi ovat päättäneet Nato-hakemuksen jättämisestä.
Presidentti Putinin Venäjää vastaan on kohdistettu mittavat pakotteet, jotka väistämättä ajavat maan vakavaan talouslamaan. Eri tasoiset pakotteet on kohdistettu maan politiikan ja talouden johtohenkilöihin eikä Venäjän uskota olevan vuosiin kelvollinen kumppani minkääntasoisiin sopimuksiin.
Suomen yleinen mielipide kääntyi nopeasti kääntäen samalla koko valtiolaivan suunnan. Saimme tilaisuuden pyrkiä Natoon ja tartuimme kiinni hetkeen.
Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin tiedetään kiteyttäneen talvisodan opetuksen näin: ”Ei enää koskaan yksin.” Nyt maamme on ottanut askeleen kenraalinkin haluamaan suuntaan.
