Mäeltä avautuu huikea näkymä auringonkilossa paistattelevalle Kannusjärvelle. Avarassa maisemassa hevoset nauttivat kevätauringon lämpimistä säteistä.
– Tämä on paras ottaa sisälle varsomiskarsinaan, Kalervo Tulokas, hevostilan isäntä, tarkastelee omassa suojaisassa tarhassaan seisovaa tammaa, jonka nisistä pisaroi maitoa. Varsomisen aika voi olla koska tahansa.
Kunnallisneuvos Kalervo Tulokas on maamies ja pitkän linjan poliitikko. Kotitilan historia on tunnettu 1650-luvulta alkaen.
– Tämä oli sikatila vuoteen 2010 asti, jonka jälkeen pari vuotta etsittiin uutta suuntaa toiminnan jatkamiseksi. Hevoset tulivat puolisoni Virpin ja tyttärien harrastuksen kautta. Tallista ja sen kehittämisestä huolehtii Virpi.
Tulokkaiden yritys Kannustalli tarjoaa hevosten täysihoitoa ja hyvät harrastusmahdollisuudet.
Suurin osa tilan 17 hevosesta on ratsuja. Omia hevosia on neljä.
Kaupunkilaiset hevosharrastajat osaavat arvostaa rauhallista talliympäristöä, isoja laidunmaita, metsäteitä ja -polkuja, joita riittää kilometrikaupalla. Mutta millaiset ovat olosuhteet niillä, jotka maaseudulla asuvat ja yrittävät?
– Maaseutu on muuttunut valtavasti. Yritystoiminta on monimuotoistunut, tietotekniikan kehitys mahdollistaa monella alalla etätyön, maaseutumatkailu ja virkistys ovat nousevia aloja.
Maaseudulla on iso rooli perusasioiden, kuten luonnon ekosysteemien ylläpitäjänä sekä ravinnon ja biopohjaisen energian tuottajana. Rooli on osin perinteinen, mutta maailmanmuutosten ja teknologioiden kehittymisen myötä se on myös muuttuva.
– Tämä on yksi syy, miksi kuntalaiset tekivät aloitteen luontokoulusta, joka olisi uudenlainen ja kiinnostava oppimisympäristö. Mukana oli tietenkin myös huoli yhteisöstämme ja kyläkoulun säilymisestä.
Haminan kaupunginvaltuusto kuitenkin vahvisti jo aiemman päätöksensä lakkauttaa Kannusjärven koulun toiminta tämän lukukauden loppuun.
– Maaseudun veto- ja pitovoiman kehittämiseen pitäisi panostaa huomattavasti enemmän. Maallemuutto on alkanut kiinnostaa varsinkin lapsiperheitä. Jos kylässä ei ole koulua ja päiväkotia, niin eihän se houkuttele.
Tulokas on nähnyt maaseudun muuttumisen aitiopaikalta. Hän on ollut kunnallispoliitikkona mukana vuodesta 1972.
Pitkä ura silloisen Vehkalahden kunnan hallinnossa alkoi kiinteistönhoitolautakunnan varajäsenenä ja päättyi Haminan kunnanvaltuuston puheenjohtajana Vehkalahden kunnan ja Haminan kaupungin yhdistyessä vuoden 2003 alussa.
Uudestisyntyneessä Haminassa ura jatkui kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Kuntaliitosneuvottelut olivat varsinkin Vehkalahden puolella tuskalliset.
– Huolta aiheutti maaseudun äänen kuuluminen kaupungin kehittämisessä. Kaupungin nimi ja vaakuna olivat myös ihmisille tunnekysymyksiä. Järkisyyt kuitenkin voittivat. Kahden kunnan hallinto oli raskas alueella, joka käytännössä oli toiminnallisesti yhtä. Alueen elinvoiman säilymisen kannalta liitos oli oikea ratkaisu.
Tulokkaan mielestä voidaan heittää romukoppaan mielikuvat pysähtyneestä ja homogeenisesta maaseudusta.
– Täälläkin ymmärretään, että kaupunkikehitys on tärkeää, mutta maaseudunkaan merkitystä ei saisi vähätellä. Esimerkiksi maaseudun yrittäjyys kehittyy ja monimuotoistuu vauhdilla.
Tulokas antaa kiitosta virkamiehille, tai ainakin yhdelle:
– Maaseutupäällikkö on yrittäjille hyvä yhteistyökumppani ja aktiivinen kylien kehittäjä.
Hevoset alkavat odottaa päiväheiniään, kunnallisneuvoksen on aika vaihtaa arkirooliinsa tallipoikana.
Ja entäs se varsa?
– Orivarsa syntyi jutuntekoa seuraavana päivänä puolen yön maissa terveenä ja hyvävoimaisena. Emo vaikuttaa tyytyväiseltä ja tamman sekä varsan omistajat onnellisilta.
