Lepistö kätilöi suuren satamafuusion

Kevään 2008 kuntavaaleista alkoi murros, joka johti Haminan ja Kotkan satamayhtiöitten fuusiotumiseen. Syntyi HaminaKotkan Satama Oy, mutta uuden satamayhtiön luomisessa oli monia vaiheita, sillä yhtiön perustamispäivä oli vasta 1.5.2011.

Satamafuusion kätilöi kuntavaaleisssa -08 muhkean äänimäärän 882 saanut Tapio Lepistö (kok), josta tehtiin myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Kokoomuksen sisällä jylläsi Muutosvoimat-ryhmä Lepistö keulakuvanaan tavoitteenaan aikaansaada tolkku Haminan satamaan.

Ahtausyhtiö HMT oli pahasti punaisella vuodesta toiseen eikä satamallakaan mennyt hyvin. Myös Kotkan Satamatalot Oy:n varastokaupat kesällä 2008 Hamina satamasta aiheuttivat eripuraa kaupunkien välillä, kun Kotkan katsottiin siirtyneen Haminan sataman tontille.

– Sataman tulevaisuuden suunnittelu pääsi käyntiin vasta, kun kaupunginhallitus teilasi esittämäni fuusioselvityksen tekemisen 18.6.2009. Olin kokouksen aikana kertausharjoituksissa, jonne kuulin uutisen.

– Palattuani  saatiin kuitenkin yhdessä Kotkan kanssa perustettua selvitystyöryhmä, joka aloitti toimintansa syksyllä 2009. Olin siinä alusta saakka puheenjohtaja. Tästä huolimatta vastustajia oli edelleen paljon, oikealla ja vasemmalla, muistelee Lepistö.

– Logistisen ajattelun mallia meille opettivat Turun yliopiston ammattilaiset vääntäen mallit rautalangasta. Vastustajatkin alkoivat pikku hiljaa uskomaan juttuumme.

Neuvottelujen edistyessä fuusio eli uuden sataman perustaminen sai lisää kannattajia. Uuden satamayhtiön omistuspohjaksi sovittiin 40/60 Kotkan saadessa enemmistön.

– Matemaattisten ja omaisuusarvojen mukaan voimasuhteiden olisi pitänyt olla 25/75. Satamien vuokrien harmonisoinnilla ja sitä kautta osakasasopimuksen mukaan kaupungeille maksetulla SVOP-palautuksella maksoimme yhtiön Haminan osuuden 11,4 miljoonaa euroa käymättä lainkaan kaupungin kassalla.

Tapio Lepistö jätti kuntapolitiikan istuttuaan 6,5 vuotta kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

– Harrastamiseen ei ollut enää aikaa, oli palattava omaan leipätyöhön asianajotoimistoon.

HaminaKotkan Satama Oy on maamme suurin yleissatama. Satamalla on 1 100 hehtaarin alueet, satama tarjoaa 7 000 työpaikkaa ja satamiin on keskittynyt 170 yritystä.

– Satamayhtiö on säästänyt valtavasti investoinneissa. Erillään ollessaan satamayhtiöt olisivat joutuneet suuriin ja myös päällekkäisiin investointeihin, joilta fuusiona vältyttiin.

Ilman fuusiota Hamina olisi hävinnyt ja reilusti:

– Paperiliikenne läksi Haminasta kokonaan ennen fuusiota, jäi pääosin vain nestebulk ja sahatavara, jotka eivät yksin olisi satamaa kannattaneet.

Lepistö arvioi, että tuolloin 2010 – 2011 oli oikea aika leipoa fuusio kokoon:

– Malliamme on ihailtu muissa kaupungeissa. Olen käynyt esitelmöimässäkin aiheesta, mutta muut eivät ole kyenneet ottamaan fuusioaskelta. Pikkukaupunki Haminalle fuusio oli iso juttu.

Tiukimpina aikoina Lepistöltä oli mennä yöunikin:

– Sain matkan varrella myös yhden tappouhkauksen, jossa ilmoitettiin tarkka kuolinaikani, joka oli yöllä 05.00. Jätin asian poliisille ja läksin tuolloin öiselle juoksulenkille

– Kyräilyä oli paljon mutta on tullut kiitostakin, myös muutamilta kiivaimmilta vastustajilta. Negatiivisia kommentteja ei enää kuule.

Lepistö sanoo, että toimiva yhteistyö Kotkan kanssa oli tärkeää.

– Erityisesti Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöf oivalsi fuusion merkityksen, samoin Kotkan kaupunginhallituksen pää Vesa Salminen. Satamajohtaja Kimmo Naskin panos oli myös valtava. Itse pidin yhteyksiä paljon myös Stevecon johtoon ja satamissa toimiviin muihin yrityksiin selvitellessäni yhdistymisen etuja ja haittoja. On selvää, että satamien fuusioiduttua on saatu kaupallisesti ja muutoinkin paljon enemmän aikaan kuin mitä olisimme saaneet erillisinä yhtiöinä.

– Satamien yhdistyminen on oiva esimerkki siitä, että riittävillä ponnistuksilla ja asiaan sitoutumisella voidaan saada maaliin myös ylikunnallisia hankkeita onnistuneesti. Me varauduimme yhdistymisessä etukäteen myös ulkoisiin uhkatekijöihin ja logistisen kilpailun kiristymiseen, joka alettiin ymmärtää vähitellen selvitysten edistyessä.