Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys on saanut kansainvälisen median rynnimään Suomeen ja erityisesti kaakkoisrajalle. Haminassa ja Virolahdella on nähty mm. Hollannin, Italian ja Sveitsin radio- ja tv-yhtiöiden kuvausryhmiä. Joillekin on jopa jouduttu antamaan sakkoja luvattomasta liikkumisesta rajavyöhykkeellä.
Yksi ensimmäistä kertaa kaakkoisrajalla vierailleista toimittajista oli Itävallan yleisradioyhtiö ORF:n ulkomaantoimittaja Christian Lininger, joka keräsi nelipäiväisellä Suomen matkallaan materiaalia useita radiojuttuja varten.
Suomi esiintyy Itävallan mediassa erittäin harvoin. Pitkän uran ORF:ssä tehnyt Lininger muistaa Suomen nousseen otsikoihin vain muutaman kerran aiemmin: kun Perussuomalaiset saivat vaalivoiton ja kun Suomi menestyi kansainvälisessä kouluvertailussa.
Nyt perusteena on Suomen luopuminen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta.
– Neutraalius on Itävallalle todella tärkeä asia, josta halutaan pitää tiukasti kiinni. Siksi Suomen luopuminen omasta puolueettomuudestaan koetaan suureksi uutiseksi myös Itävallassa, kertoo Christian Lininger.
Kansainvälistä mediaa on kiinnostanut erityisesti se, miten Venäjä reagoi Suomen päätökseen. Tunnelmia on kyselty ja niiden perusteella on saatu aikaan raflaavia otsikoita Venäjän hyökkäystä pelkäävästä Suomesta.
Lininger ei aio paisutella asiaa omissa radiojutuissaan. Hän on haastatellut useita eri alojen asiantuntijoita ja tavallisia ihmisiä Helsingissä ja Tampereella sekä seurannut mm vapaaehtoisia maanpuolustusharjoituksia Santahaminassa.
Vaalimaalla Liningerin mikrofonin eteen osui sekä suomalaisia että venäläisiä ja Haminassa tilannekatsauksen antoivat eversti Vesa Kangasmäki ja Naisten Valmiusliiton alueneuvottelukunnan puheenjohtaja Hanni Kangasmäki.
Christian Lininger kertoo vaikuttuneensa erityisesti siitä, miten perusteellisesti Suomi näyttää varautuneen tilanteeseen, jossa Venäjä yrittäisi tavalla tai toisella rankaista Suomea Nato-jäsenyydestä.
Lininger itse pitää jonkinlaisia vaikutusyrityksiä todennäköisinä. Hän on perehtynyt Venäjän toimintatapoihin kahdella kirjeenvaihtajakaudella Moskovassa vv 2000-2002 ja 2013-19.
Lininger sanoo yllättyneensä siitä, miten rauhallisesti suomalaiset suhtautuvat tulevaan.
– Suomalaiset näyttävät tottuneen elämään arvaamattoman Venäjän naapurina. Edes rajan läheisyydessä asuvat eivät panikoi, vaan ovat valmiita puolustamaan maataan, tulipa vastaan mitä hyvänsä, ihmettelee Lininger.
– Yllätys oli myös se, miten helposti Suomi voisi korvata maakaasun muilla energiavaihtoehdoilla. Venäjän kaasusta riippuvainen Itävalta ei hänen mukaansa siihen pysty.
