Sähköä kotitaloudet saavat ”seinästä” kuin ottoautomaatista seteleitä konsanaan. Yleensä emme kiinnitä huomiota siihen, mistä sähkö tulee ja mitä sähköntuotannon ja -siirron taustalla on. Todellisuuteen heräämme vasta, kun sähköt ovat poikki tai, kuten nyt, sen hinta hipoo pilviä.

Suomen sähköntuotannosta runsas neljännes saadaan ydinvoimalla, viidennes vesivoimalla, biomassallakin 16 %, tuulella 10 % ja auringolla vaivaiset 0,3 %. Maakaasulla ja kivihiilellä tuotetaan sähköä 4 % verran kummallakin. Sähkön omavaraisuus on noin 80 %. Odotan kovasti, että pääsemme eroon erityisesti Venäjän energiatuonnista, että saamme lisää tuuli- ja aurinkosähköä ja ennen muuta, että Olkiluoto 3 aloittaa täysimittaisen tuotannon.

Sähkön tuotantotapoja jaotellaan myös ympäristöystävällisyyden pohjalta. Tuuli- ja aurinkosähkö sekä biomassalla tuotettu sähkö ovat ”hyviksiä”, kun taas fossiilisilla polttoaineilla, kuten maakaasu, kivihiili ja öljy, tuotettu sähkö kuuluu ”pahiksiin”. Ydinvoima on kellunut aikojen saatossa ”pahiksien” ja ”hyviksien” välimaastossa. Itse tuotanto on ympäristöystävällistä, mutta ydinjätteen varastoiminen koetaan ongelmaksi. Nykyään ydinvoima nähdään enemmän ”hyvänä” kuin ”pahana” asiana. Ydinvoimalan rakentaminen on kuitenkin miljardien eurojen investointi ja hankkeena poikkeuksellisen pitkä sekä monimutkainen, minkä Olkiluoto 3 hyvin todistaa.

Euroopan väkirikkain ja teollistunein maa Saksa päätti aikoinaan luopua ydinvoimasta. Se alkoi täyttää syntynyttä energiavajetta Venäjältä tuotetulla maakaasulla.

Nyt saksalaiset ovat Nordstreaminsä kanssa isossa pulassa, johon myös Fortum on sotkeutunut. Ilmassa on merkkejä siitä, että Saksa ottaa ydinvoimaloitaan uudelleen käyttöön, mikä olisi hyvä asia koko Euroopalle. Toivottavasti myös ydinvoimaan kielteisesti suhtautunut Ruotsi tulee perässä.

Suomen osalta tärkeää olisi myös, että Loviisaan saataisiin kolmas reaktori, koska aiemmat kaksi alkavat kohta olla tiensä päässä. Tämä lupa korvaavasta reaktorista olisi tullut myöntää Fortumille jo silloin, kun surulliseksi tarinaksi kehittynyt Fennovoima sen sai.

Mihin sitä sähköä sitten kuluu? Teollisuus on suurin sähkönkuluttaja lähes 50 % osuudellaan. Rakennusten lämmitykseen menee neljännes ja liikenne käyttää 16 %. Näin ollen meillä kansalaisilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa sähkön kokonaiskulutukseen. Jo muutaman asteen alentaminen kodin lämmityksessä vähentää sähkönkulutusta merkittävästi.

Perheissä mietitäänkin sähköasioita tällä hetkellä aktiivisesti ja hyvä niin. Mm. ilmalämpöpumppujen, maasähkön ja aurinkopaneelien asennusjonot alkavat olla jo vuoden mittaisia. Moni pohtii näinä aikoina aiempaa tarkemmin myös sitä, millä välineellä liikkuu ja kuinka paljon. Tälläkin on iso merkitys niin sähkön kuin laajemminkin energian kulutuksen kannalta.

Aikaisemmin viittasin mm. sähkön siirtoverkkojen myyntiin. Sorruin virheisiin, nimittäin vain osa siirtoverkoista myytiin ulkomaisille sijoittajille. Pääosa verkoista siirtyi suomalaisomisteiselle Fingrid Oy:lle. Kiitos ystävälleni Reka Mäelle, joka lähetti asiasta asiantuntevaa palautetta. Totta oli se, että myynnistä saadut miljardit polttivat kovasti Fortum Oyj:n käsissä ja menivät mm. Uniperin ostamiseen sekä Venäjän sijoituksiin.

Kalevi Suortti

Kirjoittaja asuu Espoossa, mutta on kotoisin Vehkalahdelta.