Urheilullinen ja komea Kake on luonteeltaan täysi kymppi. – Kilpailupaikoilla se voi orimaisesti vähän mörähdellä muille hevosille, mutta kiltti se on, Reijo Vainikka kertoo.

Kake tarkkailee pihapiirin tapahtumia uteliaana. Joustavin askelin suomenhevosori tulee tarhan portille isäntää vastaan.

– Kakehan se oikeastaan on isäntä, se kun on syntynyt täällä, hevosen omistava Reijo Vainikka naurahtaa.

Vainikka on maalaistalon poika, mutta Kolsilan tilan hän osti vasta aikuisiällä. Reijo on vielä niitä hevosmiehiä, jonka nuoruudessa kotona on tehty peltotyöt ja talvisin ajettu puuta metsästä hevosella. Yhdessä vietetyt työpäivät ovat olleet pitkiä.

– Kiireisimpään aikaan päivä usein alkoi päivännoususta ja loppui päivänlaskuun. Hevosta ruokittiin joka välissä missä kerittiin. Hevoset olivat karaistuneita, liikettä niille tuli päivän mittaan paljon.

Oma elanto on hankittu muualla kirvesmiehenä ja kengittäjänä, hevosia on talossa pidetty lähinnä raviharrastuksen vuoksi. Kake on tilan kunkku, se on napsinut uransa aikana mukavasti voittoja ja muita sijoituksia. Viime vuonna Haminan Seudun Hevosseura palkitsi 14-vuotiaan oriin seuran nopeimpana suomenhevosena.

– Kake on valioaikainen juoksija. Tänä vuonna se ei ole startannut jalkavaivojen vuoksi.

Vainikka kuntouttaa hevosta pitkillä kävelylenkeillä, ja toiveissa on, että Kake vielä palaa radoille. Mutta vain täydessä kilpailukunnossa, hevonen täyttää ensi vuonna 15 vuotta, minkä jälkeen sen kilpailuoikeus päättyy.

Viime viikolla vietettiin suomenhevosen päivää. Reijo Vainikka arvostaa kansallisrodussa sen toimivuutta, luonnetta ja sopeutuvuutta.

– Ovat nekin muuttuneet työhevosajoista. Nykyisin ei vaadita samoja ominaisuuksia.

Vainikan tallissa majailee tätä nykyä kuusi hevosta, joista pari on lämminverisiä. Niin ja poni, joka on opetettavien varsojen ja matkakaveria vailla olevien kilpahevosten tuki ja turva. Valmennustoiminnasta vastaa tätä nykyä tytär Minna Vainikka. Isä Reijo avustaa ja huolehtii kilvanajosta. Aiemmin hän ajoi paljon myös lainaohjastajana, ja tarttuu vieläkin toisinaan vieraisiin ohjiin.

– Se ura alkaa olla jo vähän jäähdyttelyn puolella.

Vähän miestä harmittaa Haminan raviradan purku. Hevoshaassa oli ravirata vuodesta 1948 aina 1970-luvulle asti. Radalla jylläsivät monenlaiset hevosvoimat, sillä siellä järjestettiin myös mm. speedway-kisoja.

– Kyllä sille varmaan käyttäjiä olisi. Mutta ymmärrän kyllä senkin että radan ylläpito kävi taloudellisesti ylivoimaiseksi.

Hevoset Bastionissa -tapahtumaa Reijo Vainikka pitää hyvänä piristysruiskeena seudun hevostoiminnalle.

– Siinäkin olisi panostettava yhteistyöhön. Se on tärkeää, kun väki vanhenee ja vähenee samalla kun kustannukset vaan nousevat.