Huovarin kalastajain avustusseuran jäsenet Riitta Malmi (vas.), Joni Pekonmäki ja Hannu Peltola esittelevät tauluja, jotka lehtileikkein kertovat seuran nykyisyydestä ja historiasta. Soppatykki Marusja on tyhjentynyt jo aikaa sitten.

Klamilan silakkamarkkinoilla sai silakkaa etsiä suurennuslasilla. Muuta kyllä löytyi, leijasta leivonnaisiin ja vihanneksista villaneuleisiin.

Kalasatamaan oli saatu mukavan laaja kirjo tuotteita ja myyjiä. Sunnuntain markkinameininki oli saanut myös yleisön liikkeelle.

Kotkalaisen Kivelän Merikalan myyntivaunun edustalla oli pitkä jono, sillä se oli ainoa kalanmyyjä  markkinoilla. Silakan puuttuminen kalatiskiltä oli monelle pettymys, mutta kauppansa tekivät myös lohi, siika, mausteliemissä uiva kilohaili ja silli ja muut kalatuotteet.

Jos ei silakkaa, niin sitten sikaa – Popup-ravintola Sikaniskan muhkeat nyhtöpossuburgerit tekivät kauppansa niin hyvin, ettei kaikille edes riittänyt. Sikaniska aloitti vuosi sitten juhannuksena. Kotikylässä Onkamaalla ei ole enää oikein mitään palveluita, niin haluttiin järjestää jotain mukavaa, popup-ravintoloitsija Marko Sakki kertoo. – Burgerin laatuainekset ovat paikallisilta tuottajilta.

– Silakkaa ei ole saatu, koska isommat kalastusalukset ovat vasta nyt lähteneet vesille, selittää Jutta Kivelä.

– Yksityiset harrastajakalastajat kuuluvat saaneen hyviä saaliita. Sen perusteella luulisi silakkaa tulevan pian meillekin myyntiin.

Syödäkseen kalaa kyllä sai jos oli nopea. Huovarin kalastajain avustusseuralla oli soppatykki, josta myytiin lohisoppaa niin kauan kuin soppaa riitti.

– Viimeistä kauhallista myöten meni, totesivat tyytyväiset huovarilaiset Riitta Malmi, Hannu Peltola ja Joni Pekonmäki.

Ainoa silakka markkinoilla oli mausteliemeen säilötty kilohaili, jota Jutta Kivelä esittelee.

Huovarin kalastajain avustuseuran jäseniksi pääsevät vain Virolahden rantakylien asukkaat. Seuran jäsenillä on rajavyöhykelupa, joka oikeuttaa oleskelun Huovarin saaressa ja sen lähivesillä aivan Venäjän aluevesirajan tuntumassa.

– Seura on perustettu v. 1915. Nykyisellään meillä on jäseniä 120. Kaikki eivät kalasta, osa on mukana tukemassa seuraa, seuran puheenjohtaja Hannu Peltola sanoo.

– Entisaikaan kalastajat ja hylkeenpyytäjät viettivät saarella pitkiäkin aikoja. Asuivat kukin omassa pienessä kalaputkassaan. Välillä käytiin maissa viemässä kaloja ja hakemassa ruokatäydennystä.

Klamilanlahti, Pärnäsenniemi ja Kujaholmi siirtyvät kankaalle taiteilija Juha Peuhkurin siveltimen vedoilla. Lappeenrannassa asuva Peuhkuri on opiskellut kuvataiteita Repin-instituutissa. Hän tekee erityisesti en plein air -maisemia, jollaisen valmistumista yleisöllä oli mahdollisuus seurata. Plein air eli ulkoilmamaalaus on tapa maalata teos alusta loppuviimeistelyyn asti luonnonvalossa ulkona.