Haminan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Titta Erkkilä (oik.) ja kaupunginjohtaja Hannu Muhonen luovuttivat suurlähettiläs Olga Dibrovalle lahjaksi taiteilija Anne Takasen lasitaideteoksen.

Haminassa katsotaan jo täyttä päätä Ukrainan sodan jälkeiseen aikaan. Suunnitteilla on etsiä Haminalle kumppani jostakin ukrainalaisesta satamakaupungista. Hanke nousi esille Ukrainan Suomen suurlähettilään Olga Dibrovan Haminan vierailulla.

Kaupunginjohtaja Hannu Muhosen mukaan Hamina etsii nyt uutta ystävyyskaupunkia monen vuoden tauon jälkeen, ja samalla asialla on moni muukin suomalaiskunta. Tavoitteena on aikanaan auttaa Ukrainaa jälleenrakentamisessa. Satamakaupunki Haminalla on tähtäimessä samantyyppinen ukrainalaiskaupunki esimerkiksi Dnepr-joen rannalta. Suurlähettiläs Dibrova lupasi käynnistää kaupungin etsinnän.

Haminassa jo toistamiseen vieraillut Dibrova antoi vuolasta tunnustusta suomalaisille Ukrainan saamasta tuesta. Apua tarvitaan silti yhä, sillä sota ei ole vielä ohi.

– Menemme kohti parempaa, mutta vielä pitää kestää joitakin kuukausia, sanoi Dibrova. Tarvitaan mm liikuteltavia generaattoreita, lämpöisiä vaatteita, tarvikkeita ambulansseihin ja paloautoihin, hän luettelee.

Suomeen on sodan alettua tullut jo yli 40 000 Ukrainan pakolaista. Haminassa heitä on n 300. Olga Dibrova ei usko, että Ukrainasta enää lähtisi suurta pakolaisaaltoa, joka suuntautuisi myös Suomeen. Osa on jo palannut takaisin Ukrainaan ja suuri osa on sijoittunut Puolaan odottamaan mahdollisuutta nopeaan paluuseen.

– Joudumme varoittamaan ihmisiä siitä, että on liian aikaista palata esimerkiksi juuri vapautetuille alueille, joissa on mm. miinoja, sanoi Dibrova.

Ukrainan lähetystö seuraa koko ajan tarkasti sotaa koskevaa ilmapiiriä Suomessa. On pantu merkille se, että viidennes Suomessa asuvista venäläisistä tukee Venäjän hyökkäyssotaa ja se, että venäjämieliset ovat paikoin tuhonneet Ukrainan tunnuksia, mm. lippuja.

– Onneksi näitä tapauksia on vähän, mutta kyllä niihin pitää suhtautua vakavasti, sanoi Dibrova Reimarin haastattelussa. Hänen mukaansa Venäjä yrittää nyt kaikin keinoin vaikuttaa mielialoihin myös Venäjän ulkopuolella.

Ongelmia ehti esiintyä myös pakolaisten vastaanottokeskuksissa, joihin sijoitettiin sekä ukrainalaisia että Venäjän sotaa pakoilevia venäläisiä.

– Suomen viranomaiset ovat nyt suostuneet pyyntöömme sijoittaa heidät eri keskuksiin, kertoi Dibrova.

Ukrainan sota on ehtinyt vaikuttaa monella tavalla myös suomalaisten ja venäläisten suhteisiin. Vanha ryssäviha on noussut esiin ja viisumirajoitusten tiukennusten jälkeen myös venäläisten asenne Suomea kohtaan on muuttunut jopa vihamieliseksi. Presidentti Sauli Niinistökin on seurannut tilannetta huolestuneena.

Reimarille antamassaan lausunnossa Niinistö kehotti karttamaan vihanpitoa.

– Me voimme torjua, me voimme moittia kovinkin sanoin, kun on aihetta, mutta että päästetään viha valloilleen, niin siitä ei ole koskaan mitään hyvää seurannut. Niinistö kommentoi tilannetta Suomen Ulkomaantoimittajien yhdistyksen tilaisuudessa Helsingissä.

Suurlähettiläs Dibrova lupasi auttaa Haminaa ystävyyskaupungin etsimisessä Ukrainasta.