Historiasta löytyy mielenkiintoisia asioita. Sanonta, että historia toistaa itseään, tuntuu joskus hyvin todelliselta. Elämme nyt lokakuun puoltaväliä. Päätin katsoa, mitä historia näistä viikoista kertoo.

Tasan 470 vuotta sitten 15.10.1552 Venäjän ensimmäisen tsaari Iivana Julma hyökkäsi Kazanin kaanikuntaan. Iivana oli tunnettu julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan. Tästä saivat tuta myös kazanilaiset tataarit. Suuri osa alueen alkuperäisväestöstä surmattiin ja tilalle asutettiin venäläisiä. Kazan oli tärkeä kauppapaikka sekä solmukohta Venäjän ja kaukaisen Kiinan välillä.

Josif Stalin ihaili Iivana Julmaa. Hän näki tsaarissa runsaasti samankaltaisuuksia itsensä kanssa. Stalinin puhdistukset ja vainot ovat osa Venäjän historiaa. Myös Venäjän imperialistinen laajentamishalu yhdistää Stalinia ja Iivana Julmaa. Stalin jäi II maailmansodassa ensin vahvasti alakynteen natsi-Saksan rynnittyä itään aina Leningradin porteille saakka.

Kun Hitlerin Saksan alamäki alkoi, Stalin vyöryi Berliiniin asti. Stalin valloitti Baltian maat ja sitoi poliittisesti sekä taloudellisesti itäisen Euroopan, muodollisesti itsenäiset, valtiot Neuvostoliiton ikeen alle. Vasta Berliinin muurin murruttua 1989 nämä saivat ansaitsemansa suvereenisuuden ja aidon itsenäisyyden.

Lokakuun puolessa välissä vuonna 1962 elettiin maailmalla kriisin hetkiä. USA oli siirtänyt Turkkiin, joka oli Naton jäsen jo silloin, ydinohjuksia. Neuvostoliiton johdossa ollut Nikita Hrusthov halusi tälle USA:n operaatiolle vastapainon ja alkoi viedä ydinohjuksia sekä ydinkärkiä kuljettavia pommikoneita Kuubaan, USA:n takapihalle.

Neuvostoliiton toimet paljastuivat USA:n vakoilukoneiden ottamista valokuvista, minkä jälkeen Yhdysvaltain presidentti John Kennedy asetti Kuuban täydelliseen saartoon ja uhkasi Kuubaa myös USA:n maihinnousulla. Tilanne eteni syvimmän kriisin asteelle sitten II Maailmansodan. Sanotaan, että III Maailmansota ei ole koskaan ollut sitä ennen eikä sen jälkeen yhtä lähellä syttymistä. Kriisi kuitenkin laukesi Kennedyn päättäväisyyteen ja molempia osapuolia tyydyttäviin myönnytyksiin.

Venäjän nykyinen presidentti, maataan lähes diktatorisesti johtava Vladimir Putin on useissa puheenvuoroissaan kertonut ihailevansa Venäjän keisari Pietari Suurta. Pietari Suuren tavoitteena oli myös laajentaa Venäjää Ukrainan ja Krimin niemimaan suuntaan. Se tavoite ei toteutunut. Suuressa Pohjan sodassa aluksi epäonnistuneiden sotaoperaatioiden jälkeen Pietari Suuri sai kuitenkin valloitettua osan Karjalaa, Inkerin sekä Baltian maat.

Baltian maat ovat nykyisin Naton jäseniä ja Suomikin on jo Naton porstuassa. Putin tietää, että Naton jäsenmaihin ei pidä koskea. Krimin hän jo varasti ja Ukrainaan on kova pyrky. Ukrainalaisten sinnikäs puolustustaistelu sekä Naton ja länsimaiden tuki ovat kuitenkin kääntäneet tilannetta Ukrainan eduksi. Ei saanut Pietari Suuri Ukrainaa eikä Krimiä. Ydinaseilla pelottelevalle Putinille on käymässä samoin.

60 vuotta sitten Kuuban kriisissä ydinaseilla kalistelu ei edennyt onneksi niiden käyttöön saakka. Tätä sopii toivoa myös nyt. NL:n johtajalle Kuuban kriisin laukeaminen rauhanomaisesti oli tappio, joka johti pari vuotta myöhemmin hänen syrjäyttämiseensä. Miten mahtaa käydä Putinin?

Kalevi Suortti

Kirjoittaja asuu Espoossa, mutta on kotoisin Vehkalahdelta.