Seurakuntavaalien äänestysaktiivisuutta on yritetty nostaa eri keinoin, mutta tulokset ovat olleet kehnonlaisia. On puhuttu useimmiten äänestyspassiivisuudesta.

Seurakuntavaalit järjestetään jälleen reilun viikon kuluttua eli sunnuntaina 20.11. Vaalit poikkeavat valtakunnallisista vaaleista esimerkiksi siinä, että äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat 16-vuotiaat tai vanhemmat seurakunnan jäsenet.

Seurakuntien kirkkovaltuustot saadaan kuitenkin aina valittua äänestysaktiivisuudesta riippumatta, mutta millaisen viestin valitut saavat äänestäjiltään?

Vaalien näkyminen haminalaisessa arjessa on jäänyt jälleen vaatimattomaksi. Ei ole mainoksia levitetty eri puolille kaupunkia, ei ole edes kaupungilta saatavia telineitä vaalimainoksille. Innostuisiko ehdokaskaarti, jos puitteet mainonnalle olisivat paremmat?

Haminassakin seurakunta tekee paljon asioita, joihin kaupungin resurssit eivät riitä: parisuhdeterapiaa, eroryhmiä, lapsi-, vanhus- ja vammaistyötä sekä paljon muuta. Partiolaisille löytyy usein monenlainen tuki seurakunnan taholta, siispä miksei partiolaisia kiinnosta esimerkiksi äänestäminen?

Rippikoulu on monille nuorille koko nuoruuden hienoimpia ajanjaksoja, mutta rippikoulukaan ei kanna pidemmälle, jollei seurakunta pyri ja pääse aktiivisemmin nuorten elämänpiiriin. Kirkolta puuttuu imu nuoria kohtaan ja se on kirkon oma vika. Kirkko ei hallitse nuorten kieltä ja ilman yhteistä kieltä yhteyttä on vaikea synnyttää.

Nuoruus ei isommin vetänyt ainakaan neljä vuotta sitten pidetyissä Haminan seurakuntavaaleissa, sillä vain 25 nuorta äänestäjää kävi uurnilla, jolloin 16 – 17-vuotiaiden nuorten äänestysprosentiksi tuli vaatimaton 5,2.

Parempaan voi ja kannattaa pyrkiä!

Jorma Haapamäki

Päätoimittaja