Hotelli ”Ruukun” tappo sai reilun näkyvyyden haminalaisessa Kymen Sanomissa.

Viisi vuotta aikaisemmin tapahtunut tinuri Mikko Jääskeläisen raaka surma ei ollut vielä selvinnyt, kun poliisi sai keväällä 1976 tutkittavakseen toisen ”hotelli” Ruukussa tapahtuneen henkirikoksen. Nyt juttu ratkesi nopeasti.

Reimarissa kerrottiin viime talvena Mikko Jääskeläisen tapauksesta. Hänet surmattiin kesäkuussa 1971 laitapuolen miesten asuinpaikkana toimineessa junanvaunussa Lepikönrannassa.

Surmaaja jäi kiinni vasta kymmenen vuotta myöhemmin, kun haminalaislähtöisen yliperämiehen sormenjäljet otettiin talteen huumerikoksen tutkinnan yhteydessä Italiassa. Sormenjäljet täsmäsivät surmassa tekovälineenä käytetystä ikkunalasin palasesta saatuun jälkeen.

Jääskeläisen surmasta ehdittiin epäillä myös entistä ahtaajaa Atte Willehard Reingoldtia, joka asui Ruukussa. Hänet löydettiin tapettuna majapaikastaan 9. huhtikuuta 1976.

Kun poliisit saapuivat Ruukkujen tasangolle, he näkivät Mikko Jääskeläisen kainalosauvat, jotka kämppäkaverit olivat nostaneen muistoksi junanvaunun ulkoseinälle.

Reingoldt, 62, oli puukotettu hengiltä. Poliisi pidätti Ruukussa asuneet viisi muuta miestä. Ruukku suljettiin.

Yksi pidätetyistä, 39-vuotias sekatyömies, oli pyytänyt soittamaan viranomaiset paikalle ja sama mies tunnusti myös surmanneensa Reingoldtin.

Sekatyömiehen mukaan hän oli ollut juuri ruokailemassa kämpässään, kun Reingoldt oli tullut ovelle uhittelemaan. Mies oli tarttunut puukkoon. Osapuolten välillä ei ollut mitään varsinaista riitaa.

Syyttäjä, Kymen läänin poliisitarkastaja Olli Asteljoki vaati Haminan raastuvanoikeudessa sekatyömiehelle rangaistusta taposta. Hänen mukaansa Reingoldtin epäsiisteys ja puhetapa olivat saaneet miehen tulistumaan kohtalokkaalla tavalla.

– Ette sitä ymmärrä, mutta kun kuusi vuotta on sitä kuullut, niin paloi pinna, sekatyömies oli sanonut eräälle jutun todistajalle.

Oikeus päätti passittaa vastaajan mielentilatutkimukseen. Tuomion jutussa raastuvanoikeus pääsi antamaan maaliskuussa 1977. Sekatyömies tuomittiin täyttä ymmärrystä vailla tehdystä taposta neljän vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Surmatyö tutkittiin Haminan Raatihuoneen poliisikammarissa. (Kymen Sanomat 1976)