Helmikuu 2022 muutti maailman. Venäjän presidentti Putin määräsi joukkonsa hyökkäämään Ukrainaan. Osoitteena oli Ukrainan pääkaupunki, jonne Venäjän joukkojen arveltiin yltävän alle viikossa.

Putinin sotaretki meni alusta alkaen reisille. Ukrainan kansasta nousi sellainen puolustustahto, jota voitiin verrata Suomen talvisotaan 1939-40.

Myös silloin vastustaja oli Venäjä, silloin kuitenkin nimellä Neuvostoliitto. Suomi antoi viholliselle vastuksen, jota Moskovassa ei odotettu. Vaikka Suomi sodat hävisikin, maailma piti meitä voittajina.

Ilman naapurimailta saatavaa materiaalista tukea Ukrainalla ei olisi mahdollisuuksia. 10 kuukautta kestänyt sota on nostanut kansasta maanpuolustushengen, joka vain kasvaa, kun venäläisten hyökkäyksen pääkohteina ovat siviiliasumukset ja maan energiayhteydet.

Kun Venäjä on jo todennut, että sotilaillaan he eivät tätä kahakkaa koskaan voita, iskuilla siviilikohteisiin se yrittää murtaa Ukrainan kansan vastarinnan.

Presidentti Putinin sotapolitiikka on suistanut Venäjän hylkiövaltioiden joukkoon. Maan lähinaapureista tukea tulee vain Valko-Venäjältä, mutta se tuki on selkeästi vastavuoroista: jollei Valko-Venäjä olisi Putin tukena, Putin ei myöskään tukisi Valko-Venäjän diktaattoria Aljaksandr Lukašenkaa.

Vastoin Putinin odotuksia Euroopan valtiot ovat saumattomasti asettuneet Ukrainan tueksi. Tärkein ja massiivisin tuki tulee Yhdysvalloilta.

Putinin hyökkäys Ukrainaan aikaansai myös Suomen täydellisen ulkopolitiikan muutoksen. Suomi hakee Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton jäsenyyttä Ruotsin tavoin ja tulevaisuudessa Nato on turvallisuutemme selkänoja.