Uusi vuosi on aina tavalla tai toisella hyppy pimeään. Alkaneen vuoden arvoituksellisuutta korostaa Venäjän aloittama sota Ukrainassa, eikä loppua ole näköpiirissä.

Sodan varjossa on elettävä Haminassakin, vaikka tykkien jyske ei tänne kuuluu. Sodan arjen ilmentyminä ovat Haminaan sijoitetut sadat ukrainalaiset pakolaiset.

Pyysimme kahdelta Haminan johtavalta kuntapoliitikolta näkemyksiä arvioita alkaneesta vuodesta.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Peter Muurman (ps) näkee Haminan kuntatalouden vakaana.

– Pystyimme viime vuonna lyhentämään Haminan nettovelkaa arviolta noin 14 miljoonalla ja tekemään noin 4 miljoonan euron ylijäämäisen tuloksen. Kuntatalouden lähtökohdat tälle vuodelle ovat kohtalaiset, haasteet painottuvat seuraaville vuosille, joihin tämän vuoden aikana on jo puututtava, sanoo Muurman.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Titta Erkkilä (sd) peilaa Haminan taloutta hyvinvointialueen tuomien muutosten kautta:

– Hyvinvointialueet päättävät itse rahojen käytöstä ja sote- sekä pela-palveluista. Kuntien tärkeimmiksi tehtäviksi jäävät kasvatus ja koulutus sekä elinvoima-asiat. Menot ovat varmasti paremmin ennakoitavissa kuin ennen, mutta verorahoituskin on pienempää ja valtionosuudet häviävät kokonaan, arvioi Erkkilä.

– Rahapula laittaa aluevaltuutetut vaikeiden päätösten eteen, digitaalisia palveluja varmasti lisätään. Jos Haminan sote-palvelut lakkautetaan, tuo se painetta entisestäänkin ruuhkaiseen Koksiin. Sitä en usko kenenkään haluavan.

Haminan tulevaisuuden kehitysnäkymät ovat pitkälle kiinni työpaikkojen syntymisessä. Tuleeko meille työpaikkoja yrittäjyyden kautta vai onko odotettava akkutehtaita?

– Akkutehtaat liittyvät maailmalla käynnissä oleviin energiaratkaisujen suuriin muutoksiin. Pohjola ja Suomi kulkevat tämän kehityksen kärjessä. Haminan ja tämän seudun on tässä oltava aktiivisesti mukana, katse käännettynä kohti tulevaisuutta, sanoo Muurman.

– Työpaikkoja ja toimeliaisuutta tarvitaan ehdottomasti lisää ja on sanomattakin selvää, että kaikelle vastuulliselle yrittäjyydelle on Haminan luotava hyvät edellytykset.

Haminassa, kuten muuallakin Suomen kunnissa, väkiluku laskee. Suurimmaksi osaksi siksi, että kuolleisuus on paljon syntyvyyttä suurempaa. Titta Erkkilän mukaan kuluvan vuoden tärkeimpiä valtuustotason päätöksiä on palveluverkkoselvityksen hyväksyminen. Sitä työstetään parhaillaan.

– Talousjohtajamme on maalannut Haminan taloudelle synkkiä aikoja, erityisesti vuodesta 2024 alkaen. Valtuuston on käytävä arvokeskustelua investoinneistamme. Tällä hetkellä tulevaisuuden investointitaso on aivan liian korkea.

– Tässä päästään myös valtuuston tärkeään strategiakeskusteluun, miten säilyttää kaupunki elinvoimaisena ja houkuttelevana ilman, että lainamäärämme nousee kestämättömäksi, raamittaa Erkkilä.

– Akkutehdasta odotan, se toisi rutkasti työpaikkoja ja tarjoaisi kerrannaisvaikutuksena yrittäjyysmahdollisuuksia akkuteollisuuden ympärille, jatkaa Erkkilä.

Kymmenisen vuotta sitten Kaakonkulmalla haudattiin keskustelut Hamina – Virolahti – Miehikkälä -kuntaliitoksesta. Onko liitoksiin tarvetta?

Muurman sanoo, että mihinkään turhanpäiväisiin aikaa ja rahaa tuhlaileviin kuntaliitosneuvotteluihin ei  kannata ryhtyä, elleivät kunnat ole ensiksi tehneet selkeitä kuntaliitosta koskevia asianmukaisia päätöksiä.

– On mahdollista, että kaksikon päättäjien talouden ratkaisumalliksi nousee pintaan kuntaliitos Haminan kanssa. Mikäli näin olisi, on Haminan suhtauduttava asiaan myönteisesti, vaikka se toisi ylimääräisiä haasteita myös mm. Haminan kuntataloudelle.

Titta Erkkilän mukaan aloitteen kuntaliitoksesta on tultava Kaakon kaksikon kunnilta:

– Muutoin on aivan turha edes neuvotella, jos halukkuus yhdistyä on vain Haminalla. Aiheellinen kysymys on myös, tuleeko kolme ”köyhää” yhdistämällä yksi rikas!