Tämän kevään abiturientit eli ylioppilaskirjoituksiinsa valmistautuvat nuoret saivat kuin saivatkin omat penkinpainajaisensa eli penkkarinsa. Kahdelta edelliseltä ikäluokalta ne jäivät uupumaan koronarajoitusten vuoksi, mutta nyt ei juhlintaa estänyt sotakaan.

– Aika lailla perinteisten kuvioiden mukaan meuhasimme. Kuormurin lavalla tehdyn koulu- ja torikierroksen jälkeen palasimme omaan kouluumme ja illaksi sitten bileisiin Kotkaan, kertoi Eerika Marttila, yksi abeista.

Poikkeavaa abien riennoissa oli siinä, että torikierroksella abien kuljetus ei pysähtynytkään torilla. Huuli pyöreänä abien lähempää esittäytymistä jäi kaipaamaan reilu sata sukulaista tuttavaa.

Eerika otti juhlinnan rauhallisesti.

– Penkkariasuiksemme valitsimme  pitkät punaiset haalarit ja päähän iskettiin naamio, eipä meitä kukaan juurikaan tuntenut, paljasti Eerika luokkakaverien Aino Hämäläisen ja Roosa Päivähongan kanssa virittelemäänsä penkkariasua.

– Kotkassa ravintola Amarillossa tarjolla oli ruokailun ohessa discomusaa, mutta minulla oli mielessä jo aamun klo 9 Haminassa alkavat työt.

Penkkarit ovat yksi vaihe nuorten opiskelupolusta, mutta juhlinnan keskelläkin nuori tiedostaa, että edessä on työntäyteinen kevät ennenkuin valkolakki painetaan kutreille.

– Nyt alkaa lukeminen ja preppaaminen urakalla. Minulla on edessä kuuden aineen urakka, toinen toistaan haastavampia. Rauhallisimmin suhtaudun reaalikokeeseen, tuumi Eerika.

Eerika on tuttu myös HP:n oranssipaidasta. Hän kuului viime kaudella naisten superpesikseen nousseeseen joukkueeseen.

– Hyvä ryhmä meillä on superissakin. Takareisi on kiusannut omaa harjoitteluani, mutta pikku vammathan kuuluvat urheiluun.

Pelaamisellahan on kesällä iso rooli, mutta se ei Eerikalle riitä:

– Aloitan asepalveluksen heinäkuussa, Vekaranjärvi kutsuu. Loppukesällä pesishommat saattavat jäädä vähiin.