”Maaliskuussa 1940 elettiin Haminassa ahdistavaa aikaa. Ihmiset elivät kellareissa. Yleisradio vaikeni ajoittain ja kaupungin molemmat sanomalehdet lakkasivat ilmestymästä.”

Maanantaina vietettiin Raatihuoneella talvisodan päättymisen 83. muistojuhlaa. Sotien 1939-40 Haminan perinneosasto järjesti juhlan yhteistyössä kaupungin ja seurakunnan kanssa.

– Tämä tilaisuus on järjestetty sen takia, ettei veteraanisukupolven sotien aikana ja välittömästi sen jälkeen tekemä työ ja sen myötä syntynyt perintö unohtuisi, sanoi perinneyhdistyksen puheenjohtaja Vesa Kangasmäki tervehdyspuheessaan.

– Sota sinällään, ei silloin eikä koskaan, ole toivottava asioiden tila. Kuitenkin erityisesti Suomen talvisota synnytti tilanteen jossa kansamme yhtenäisyys tiivistyi itsenäistymiseen liittyneiden sotien aiheuttaman hajaannuksen jälkeen. Talvisodan hengestä syntyivät veteraanisukupolven arvot, vaikeuksien voittaminen ja periksiantamattomuus tiukassa paikassa, kohtuulliset elämäntavat, toisen ihmisen kunnioittaminen ja lähimmäisestä välittäminen, vastuu yhteiskunnan pienimmistä, toimeentulon äärimmäisillä rajoilla elävistä ja syrjäytymisvaarassa olevista kansalaisista huolehtiminen.

Kaupungin tervehdyksen juhlaan tuonut valtuuston puheenjohtaja Titta Erkkilä kertoi valtioneuvoston kanslian asettaman työryhmän tuoreesta esityksestä veteraaniperinnetyön järjestämiseksi.

Tulevaisuuden kannalta olennainen ehdotus on Opetus-ja kulttuuriministeriön toteuttama Veteraaniperinne 2025 -hanke.

Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 80 vuotta toisen maailman sodan päättymisestä ja 100 vuotta viimeisen sotien 1939–1945 asepalvelukseen kutsutun kokonaisen ikäluokan syntymästä.

– Ylpeinä voimme todeta, että Hamina on ollut kärkijoukoissa viemässä veteraaniperinnetietoutta yläkouluihin. Jo kolmatta kertaa toteutetaan projekti, jossa nuoret kirjoittavat kirjeet tuntemattomalle veteraanille tai lotalle. Kirjeen kirjoittajia palkitaan kansallisena veteraanipäivänä 27.4.

Nuoren näkökulmaa juhlaan toi upseerikokelas Jere Yläkäs, joka muistutti, miten Suomi on saanut elää 79 yhtäjaksoista rauhan vuotta.

– Se että saamme elää vapaassa maassa ei ole itsestäänselvyys. Veteraanisukupolvi on tehnyt kovan työn sen eteen.

Talvisodan päättymisen muistojuhla päättyi perinteiseen ja koskettavaan Etelä-Kymenlaakson veteraanien perinnekuoron esittämään Veteraanin iltahuutoon.

”Aseet vaikenivat 30.2.1940 klo 11 ilman, että venäläiset olivat missään murtaneet suomalaista puolustusta. Kotkan lohko oli täyttänyt tehtävänsä. Vihollinen oli torjuttu Virolahdella ja lyöty Haapasaarten edustalla.

Lohkon tappiot olivat 36 taisteluissa kaatunutta tai kadonnutta ja 24 haavoittunutta. Suojeluskuntajoukot menettivät 4 sotilasta kaatuneina.

Hamina oli joutunut kokemaan ilmapommituksen 18 kertaa. 17 henkeä menetettiin. Kaupungissa tuhoutui 57 taloa ja 187 oli enemmän tai vähemmän vahingoittunut. Varuskunta-kasarmialue selvisi vähäisemmin vaurioin.”

– Lainaukset ovat Vesa Kangasmäen juhlaesitelmästä ”Hamina talvisodan vuosina 1939-40”, joka pohjautuu Martti Relan kokoamaan aineistoon.