Zsar Outlet Villagen promenadit ovat hautautuneet lumeen. Koko rakennuskompleksi on kuin uinuva Ruususen linna. Naistenpäivänä Ruususta heräteltiin, kun kehittämisyhtiö Cursor ja Virolahden kunta järjestivät konkurssiin menneen Zsarin tiloissa korkeatasoisen keskustelutilaisuuden.

Vaalimaa 23 -seminaarissa käsiteltiin talous- ja turvallisuuspoliittisen tilanteen itärajan kunnille aiheuttamia haasteita ja keinoja muuttaa suuntaa.

Aiheesta keskustelemassa oli tutkijoita, yrittäjiä, virkamiehiä ja päättäjiä niin kunta- kuin valtakunnantasolta.

Keskeisiä kysymyksiä oli, mitä seutukunnalle käy nyt kun rajalle on laskeutunut poliittinen ja taloudellinen rautaesirippu, tyhjeneekö rajaseutu. 

Kuntaministeri Sirpa Paatero piti tärkeänä alueen seuturahoituksen suuntaamista uudelleen ja asioiden huomioimista myös pidemmällä tähtäimellä.

– Rajaseutu täytyy pitää asuttuna, se on tärkeää myös koko Suomen näkökulmasta; mitä elinvoimaisempi alue, sitä parempi turvallisuus alueelle ja koko Suomelle. Olemme EU:n ja tulevan Naton itäraja, satsaaminen sen elinvoimaisuuteen on yhteinen tehtävä, Paatero sanoi.

Hän muistutti alueelle tärkeän matkailun suunnan kääntämisestä uusille urille, etelään Viron suuntaan ja Keski-Eurooppaan. Ministeri kannusti kuntia olemaan aktiivisia ja ideoimaan uusia taloushankkeita omien vahvuuksien pohjalta.

Cursorin toimitusjohtaja David Lindström toivoi alueelle Lapin ja pääkaupunkiseudun mallin mukaista, kansainväliset mitat täyttävää kokonaisvaltaista matkailutuotetta.

– Ei niin että jokainen kunta kunta toimii itsekseen vaan yhteistyössä. Meillä on saaristo ja kiinnostava historia, ruoka, ja niin edelleen. Alueen muuttoliike on muuttumassa positiiviseen suuntaan, yritysten yhteenlaskettu liikevaihto lyö uusia ennätyksiä, merkittäviä investointihankkeita on työn alla. Pelimerkit on olemassa, vaikka venäjäjuttu ei mennyt ihan niin kuin suunniteltiin.

Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta totesi ettei Venäjä ole vaikuttanut kannaltamme  kestävältä kasvunlähteeltä enää Krimin valtauksen jälkeen ja kuluneen vuoden aikana viimeinenkin epäilys siitä on karissut. 

– Jatkuvuudenkin kannalta tämän alueen talouskasvun on perustuttava johonkin muuhun.

Maliranta sanoi olevansa kohtuullisen optimistinen myös Kaakkois-Suomen valmiudesta muutokseen.

– Merkittävät perusasiat ovat kunnossa: aikuisväestön digivalmiudet ovat suomalaisilla erittäin hyvät erityisesti teknologiapainotteisessa ongelmanratkaisussa. Kun etsitään alueita missä olisi työvoimaa joka osaa käyttää uutta teknologiaa, voi se hyvinkin olla Kaakkois-Suomen vahvuus.

Hän toivoi myös, ettei kasvua haettaisi liikaa panostamalla yksittäisiin juttua vaan alueen taloutta rakennettaisiin kestävämmälle, kauaskantoisemmalle pohjalle.