Digitalisaatio tarkoittaa sitä, että tietotekniikkaa hyödynnetään yhä enemmän. Se on tunkenut lähestulkoon kaikkeen yhteiskunnan toimintaan. Hiustenleikkuu varataan verkossa, tapaat lääkärisi verkossa, bussissa näet digitaalisesta infotaulusta seuraavan pysäkin ja saapumisajan; veroilmoituksenkin voit jättää verkossa.

Digitalisaatio tuo helpotusta asioiden hoitoon usein kuin huomaamatta. Digitalisaation voi toteuttaa huonostikin: kasvokkain tapahtuvaa palvelua ei pitäisi korvata pelkästään digitaalisella, varsinkaan jos se on tehty vaikeaksi käyttää. On turhauttavaa, kun asioiden hoito ei onnistu koska jostain puuttuu jokin täppä. Tai et pääse parkkihallista ulos, koska puomi ei aukea. Digipalvelujen pitää olla helppoja käyttää ja niihin pitäisi saada helposti apua. Digipohjainen palvelu ei ole kaikissa tilanteissa tai kaikille ihmisille käytettävissä, pitää olla myös vaihtoehtoinen tapa. Tätä edellyttää myös laki digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta.

Digitaalisuuden vaatimus tuo haasteita myös varsinkin pienille yrityksille. Jos et ole oikeilla somealustoilla, jos palveluihisi ei voi tutustua tai niitä ei voi käyttää etänä, ei sinua ole oikein olemassakaan.

Kaupungin toimialat, kuten kansalaisopisto ja myös erilaiset vapaaehtoiset toimijat järjestävät jo kiitettävästi digiopastuksia ja digiosaajakoulutusta kansalaisille. Nyt myös yritysten digiosaamisen tehostamiseen on herätty. Euroopan Unionissa on herännyt huoli pk-yrityksien digitalisaatiotasosta verrattuna kilpaileviin talousalueisiin. Tämän pohjalta Kymenlaaksoonkin on rakenteilla  DigiAsema, digipalveluita tarjoavien ja käyttävien yritysten kohtaamispaikka, jonka kautta erityisesti pk-yritykset voivat löytää tukea digitalisaatioon.