Haminan talousalueen uutislehti

Saaristo on Suomenlahden jalokivi

Suomessa pesivät pikkulinnutkin saapuvat keväisin ensimmäiseksi saaristoon. Saarilta voi bongata muun muassa viitasirkkalintuja, pikkusieppoja ja idänuunilintuja. Rakin Kotkallakin pesii vahva kirjosieppokanta (kuvassa).

Arktika, eli pohjoisessa pesivien lintujen kevätmuutto on parhaillaan menossa. Toukokuun alkupuolella joutsenilla alkanut, ja siitä muun muassa eri hanhilajeilla jatkunut muutto jatkuu kesäkuun alkupuolelle saakka. Silloin ovat vuorossa kahlaajat. Kuikkia ja kaakkureita on näkynyt taivaalla pitkin toukokuuta. 

Pääosa Arktikaksi kutsuttuun ylilentoon itäisellä Suomenlahdella osallistuvista linnuista ei pesi maassamme. Niiden lopullinen määränpää voi olla niinkin kaukana kuin Taimyrin niemimaalla Siperiassa. 

– Siellä niillä on valtavat alueet ruokailemista varten, sanoo lintuopas Jukka Pekkala.

– Aikuiset syövät valoisissa olosuhteissa yötä päivää, ja poikaset kasvavat nopeasti. Lisäksi tundralla on vähän lintuja ja munia syöviä petoja.

Arktikan mahtava luonnonnäytelmä houkuttelee tänäkin keväänä suuren joukon luonnonystäviä Suomenlahden rannoille ja saarille.

Arktikan aikaan voi rannikolla bongata joskus jääkuikkien, amerikanjääkuikkien sekä muuttohaukkojen kaltaisia harvinaisuuksia. Linturetkelle lähtevän kannattaa kuitenkin muistaa, että ollaan tekemisissä luonnon kanssa: välttämättä valtavat hanhiparvet eivät täytä taivasta juuri sinä päivänä, kun niitä haluaisi kiikaroida. 

Itäisen Suomenlahden luonnolla menee tällä hetkellä pääosin kohtalaisesti. Karhulassa syntynyt, lapsuudestaan asti alueella liikkunut erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta sanoo, että lahdelle kylläkin virtaa Itämeren syvänteistä hapetonta ja suolaista vettä heikentäen vedenlaatua, mutta kokonaisuutena tilanne ei ole huonontunut. 

– Veden laadun paraneminen näkyy. Pietarin kaupunki oli aikoinaan Itämeren suurin yksittäinen kuormittaja, kunnes vuonna 2005 siellä aloitettiin toimet puhdistamojen fosforinpoiston tehostamiseksi. Pietarin ympäristössä on kuitenkin edelleen muun muassa megaluokan kanankasvattamoja, joiden päästöjä ei käsitellä.

Seppo Knuuttila on havainnoinut lapsesta saakka itäisen Suomenlahden luontoa. Sen tila on nyt kohtuullinen, mutta kaikenlainen päästölähteiden lisääminen vie yhä kauemmas tavoitetta sen edelleen parantamiseksi.

Knuuttila harmittelee sitä, miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on katkaissut sen ja muiden Itämeren alueen maiden välisen yhteistyön vesiensuojelussa. Pietarin jätevesien puhdistus ilmeisesti toimii edelleen. Ennen sotaa tehdyn riippumattoman brittitutkimuksen mukaan ei Lugajoen varrella sijaitseva, meren leville suoraan käyttökelpoista fosforia valuttanut Eurochemin lannoitetehdas ole aiheuttanut uusia päästöjä. 

– Pietarin alueella olisi edelleen saavutettavissa kustannustehokkaasti suuria päästövähennyksiä, Knuuttila arvioi.

– Lähes puolet Itämereen vielä puhdistamattomina valuvista jätevesistä tulee juuri sieltä.

Knuuttila, ja luonnonsuojeluasioiden parissa ansioitunut ministeri Pertti Salolainen osallistuivat viime lauantaina lintu- ja luontoretkelle Rakin Kotkan saarella. Salolainen on ollut saaren vakituinen kevätvieras yli kymmenen vuoden ajan. Hänen mukaansa kannattaa lähtökohtaisesti suosia kotimaista luontomatkailua. Se tarjoaa upeita mahdollisuuksia ja elämyksiä melko pienellä ympäristöjalanjäljellä.

Muun muassa ministerinä, kansanedustajana ja suurlähettiläänä urallaan toiminut Pertti Salolainen on innokas luontovalokuvaaja. Hienoja luontokokemuksia ovat olleet muun muassa valkoselkätikan pesän löytäminen ja tuhansien hanhien muuttoaurat.

 

Lue lisää aiheesta:

Previous slide
Next slide

Jaa artikkeli somessa

Lähetä tai printtaa artikkeli