Haminan talousalueen uutislehti

Fredrikinsatama 300 vuotta

1600-luku muistetaan 30-vuotisesta sodasta ja Hakkapeliitoista. Se oli kuitenkin myös kasvun ja hallinnon kehittymisen aikaa, mistä suuri ansio kuuluu kahteenkin otteeseen Suomen kenraalikuvernöörinä toimineelle Pietari Brahelle. Hänen aikanaan kehitettiin kouluja ja yliopistoja sekä pystytettiin lääninhallinto. Lisäksi hän perusti useita kaupunkeja. Niistä kahden nimihistoria on mielenkiintoinen: Kristiinankaupungin ja Haminan.

Ensin mainittu oli alkujaan Koppöstad ja se perustettiin Lapväärtin kunnan kirkonkylästä. Jo parin vuoden kuluttua perustamisesta nimeksi vaihdettiin Kristinestad, suomeksi Kristiinankaupunki. Vehkalahden pitäjän kirkonkylästä syntynyt kaupunki oli alkujaan nimeltään Vehkalahden uusikaupunki, ruotsiksi Veckelax Nystad. Sen nimisenä kaupunki tunnettiin 70 vuotta. Kun Ruotsi menetti Venäjälle Suuren Pohjan sodan jälkeen solmitussa rauhassa vuonna 1721 kaakkoisimman osan Suomea, Viipurin vilkas kauppakaupunki mukaan lukien, Ruotsin hallinto päätti vahvistaa Vehkalahden uudenkaupungin asemaa rajakaupunkina itään. Se nimettiin vuonna 1723 Fredrikshamniksi ja se peri Viipurilta tapulioikeudet. Suomenkieliseksi nimeksi vakiintui Hamina, joka on kansankielinen väännös ruotsin sanasta hamn eli satama. Tästä ratkaisusta tulee tänä vuonna kuluneeksi kolmesataa vuotta.

Näiden kahden kaupungin nimiratkaisulla Pietari Brahe halusi mitä ilmeisimmin vaalia hyviä suhteitaan Ruotsin hoviin. Ruotsin kuningatar Kristiina sai kummikaupungin Pohjanlahden rannalle ja kuningas Fredrik I itäisen Suomenlahden rannalle. Mielenkiintoista on, että kuningatar Kristiinan nimi kulkee mukana niin kaupungin suomen- kuin ruotsinkielisessäkin nimessä. Kuningas Fredrik I:n nimi sen sijaan on vain Haminan ruotsinkielisessä nimessä. Pieni sivuhyppy syntyi kuitenkin, kun hattujen sodan jälkeen vuonna 1743 rajaa siirrettiin Kymijoen Ahvenkosken haaraan ja Fredrikshamn/Haminakin joutui Venäjän alaisuuteen. Venäläiset ryhtyivät rajoittamaan suomen kielen käyttöä julkisessa hallinnossa ajatellen, että tilalle tulisi venäjä. Asiat eivät sujuneet kuitenkaan niin kuin strömsössä. Haminassa muun muassa venäjän kieltä kartettiin ja kaupungin viralliseksi nimeksi otettiin saksankielinen Friedrichshafen. Haminasta ei siis tullut Hafen, vaan nimen ruotsinkielisestä alkuperäisversiosta suoraan johdettu Friedrichshafen.

Haminan kaupungin nimen osalta historia tukeekin enemmänkin Fredrikinsatama-nimeä kuin nykyistä Hamina-nimeä. Tottakai, perustelunsa on sillekin, että emopitäjänsä kirkonkylästä synnytetyn kaupungin nimessä tämä alkuperäinen Vehkalahti näkyisi. Tästäkin taidettiin keskustella ja väitellä kovastikin, kun vuoden 2003 kuntaliitoksesta päätettiin. Nimeksi tuli Hamina, mutta ”uusi” Hamina sai vaakunakseen Vehkalahden vuonna 1951 vahvistetun kunnanvaakunan. Onneksi tämä asia on jo historiaa. Kaupungin nykyisen vaakunan taustat ovat nimittäin huomattavasti kauempana historiassa. Jo Vehkalahden uudenkaupungin aikana kaupungille myönnettiin sinetti, jonka olennaisena osana olivat veden laineilla kelluva vene ja sen yläpuolella kruunu. Tähän pohjautuu myös Gustav von Numersin suunnittelema Haminan vaakuna.

Ihan vain tiedoksi, että en halua lämmittää kaupungin nimikeskustelua. Sen sijaan toivoisin, että kaupungin perustamisen ja muotoutumisen kannalta olennaiset henkilöt, Pietari Brahe ja kuningas Fredrik I, saisivat nykyistä vahvemman aseman kaupungin historiakuvassa. Vanhaan aikaan tällaisille tehtiin patsaita.

Jaa kirjoitus somessa

Lähetä tai printtaa kirjoitus

Previous slide
Next slide