Ei ole järjestäjiltä lainkaan liioiteltua kutsua Hevoset Bastionissa -tapahtumaa Suomen monipuolisimmaksi hevostapahtumaksi. Lähes koko hevosala oli esillä.

Hevosurheilusta nähtiin näytösluonteiset cityravit ja ratsastuslajeista este-, koulu- ja kenttäratsastuksen lisäksi harvemmin nähtyä vikellystä. Kansainvälisiä kilpailijoita ei vikellystä lukuunottamatta ollut mukana. Ratsastuksessa oli osallistujissa kovia kotimaisia kilpailijoita, mutta yhtä hienoa oli aluetason ratsukoille järjestetty mahdollisuus kehittyä kilpailemalla Bastionin erityisissä olosuhteissa.

Kilpailijat poikkeuksetta kehuivat järjestelyitä. Kiitosta tuli ilmapiiristä, palvelusta ja suorituspaikoista. Kilpailut vietiin läpi turvallisesti lukuunottamatta muutamaa satulasta suistumista esteratsastuksessa ja ravien kääntöpaikalla sattunutta hevosen liukastumista. Siinä taisikin olla ainoa suorituspaikkaan liittyvä miinus: hiekka ei pysynyt kääntöpaikan mukulakivetyksellä koko mitalta.

Hurjimman näköinen tilanne tapahtui raveissa kun kärryjen lukkokiinnitys petti kesken kisan, hevonen pääsi irti ja kuski jäi kärryineen radalle. Tilanne päättyi onnellisesti, hevonen antoi kiinni ja kuski kilpaili heti seuraavana päivänä raveissa. 

Näppituntumalla yleisöä oli nyt kenties vähemmän kuin viime vuonna, vaikka ohjelma oli pääosin ilmaista. Todellista tilannetta on hankala arvioida, koska tapahtuma levittäytyi eri alueille. 

Ensi vuosi on jälleen Tattoo-vuosi. Riittävätkö rahkeet kahden ison tapahtuman järjestämiseen samana vuonna, kestääkö talous? Entä mihin suuntaan tapahtumia kannattaisi kehittää.