Akkumateriaalitehdas CNGR Finland Oy hakee Etelä-Suomen aluehallintovirastolta ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa ja aloituslupaa akkumateriaalitehtaalle prekursorimateriaalin valmistukseen sekä vesilain mukaista lupaa jätevesien purkuputken rakentamiseen.
Viime viikolla lausunto ympäristölupahakemuksesta oli sekä kaupunginhallituksen että lupavaliokunnan esityslistalla. Kaupunginhallitukselle asian valmisteli muutosjohtaja Simo Kaksonen.
Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa kaupungin sivuilta 19.6. pöytäkirjasta. Lausunnossa mainitaan mm. ”Lupaprosessia ohjaa periaate, että lupa on myönnettävä, jos ei ole perusteltua syytä odottaa huomattavia negatiivisia vaikutuksia, joita ei voisi kohtuullisin panostuksin välttää. Kokonaisuutena arvioiden hankkeen edut ovat suuremmat kuin haitat. Kaupunki luottaa ympäristöviranomaisen harkintaan ja ammattitaitoon asian ratkaisussa, sekä siihen, että akkumateriaalitehdas huolehtii jäteveden puhdistamisesta asianmukaisella tavalla”.
– Lupia myöntävät viranomaiset ovat paras asiantuntijataho. Siihen meidän on lähtökohtaisesti luotettava, linjaa asiaa hallitukselle esitellyt kaupunginjohtaja Ilari Soosalu.
Lupavaliokunnassa asia ei edennyt yhtä jouhevasti.
– En voi hyväksyä ajatusta, että on ok ottaa valtava ympäristöriski, jota perustellaan yleisellä hyödyllä, valiokunnan puheenjohtaja Jani Jaakkola tuhahtaa.
Riski liittyy erityisesti prosessin jäteveteen, jonka sisältämä natriumsulfaatti aiotaan johtaa purkuputkea pitkin sellaisenaan Suomenlahteen. Jäteveden purkupaikka on Haminan sisäsaaristossa Saunamaan – Ravaholman välisellä vesialueella.
Jaakkola kertoo tiedottaneensa valiokunnan jäseniä sekä asian valmistellutta ympäristöpäällikköä hyvissä ajoin omasta kannastaan. Valiokunnan kokouksessa asiasta päädyttiin äänestämään. Lupaa puoltava kanta voitti äänin 6-4 Jaakkolan kokouksessa esittämän vastaehdotuksen. Jaakkola jätti asiasta eriävän mielipiteen pöytäkirjaan.
Tehdas on hyvä asia mutta ei millä ehdoilla tahansa
Jani Jaakkola omistaa sukellusyrityksen ja Itäinen Suomenlahti on tuttu myös pinnan alta.
– Olen sukeltanut alueella mihin jäteputki laskee sulfaattiveden. Syvyys siellä on max 14 metriä. Pohjankartoitus alueesta puuttuu tai ainakaan sitä ei ole tuotu esille. Itse tiedän että siellä on veden virtausta heikentäviä katvepaikkoja sekä mm. heti alueen länsipuolella hapettomia alueita.
Hapettomissa pohjasyvänteissä elävät mikrobit voivat muuttaa sulfaatin rikkivedyksi, joka riittävän suurena pitoisuutena tuhoaa eliöstön ja kasvillisuuden.
– Onhan se outoa että nyt ollaan puoltamassa lupaa ennenkuin on tarpeeksi tietoa vaikutuksista. Yleisenä pelkona tuntuu olevan, että jos ei hyväksytä purkuputkea ei tule tehdastakaan. Akkumateriaaliteollisuus on ilman muuta tervetullut lisä kaupunkiin mutta sen on täytettävä ympäristökriteerit.
Kummastusta on herättänyt CNGR:n halu laskea mereen joka päivä 300 tonnia jätevettä jonka sulfaattipitoisuus litraa kohti on yli kaksisataakertainen Suomenlahden normaalipitoisuuksiin verrattuna. Vuositasolla sulfaattia menisi putkea pitkin mereen 100 tuhatta tonnia.
Kokonaisuudessaan jätevettä menee putkessa 5200 tonnia ja vuositasolla yli miljoona 700 tuhatta tonnia. Jäteveden +40 º lämpötila ja sen sisältämät mm. ammoniumtyppi, alumiini ja nikkeli lisäävät osaltaan riskejä meriluonnolle.
–Maailmalla on käytössä puhdistustekniikoita, myös akkumateriaaliteollisuudessa. Siitä voi olla myös kiertotaloudellista hyötyä. Esimerkiksi sulfaatin kiteyttämisellä saadaan talteen raskasmetalleja jotka muuten päätyisivät mereen. Kiteytettyä sulfaattia voidaan käyttää myös lannoiteteollisuuden raaka-aineena.
Ennakkotapaus koko Itämeren kannalta?
–Ihmettelen todella kaupunginhallituksen lausuntoa ja sen työllisyys- ja talouspainotteisia perusteluja. Lupa ei käsittele taloutta tai työpaikkoja vaan ympäristövaikutuksia, sanoo Outi Lankia, Haminassa vapaa-ajan asunnon omistava ympäristöaktiivi.
–Tuntuu kuin täällä olisi muodostunut vanhanaikainen asetelma luonto vastaan teollisuus. On menneen maailman ajattelua, että liikevoittoa tehdään ympäristöä saastuttamalla, tässä tapauksessa säästämällä jätevesien puhdistuksesta.
Ympäristöalan koulutuksen saanut Lankia on itsekin toiminut valvontaviranomaisena. Hän tuntee alan lainsäädännön sekä sen porsaanreiät.
–Lainsäädäntö ei ole ajantasalla uuden teknologian kanssa. Jouduin toteamaan sen omakohtaisesti valvontaviranomaisena kun energiakaivot tulivat. Kun ihmisiltä saastui talousvesikaivoista vesi, ei ollut lainsäädäntöä ohjaamassa maalämmön poraamista, koska asia oli uusi. Nykyään tilanne on toinen. Jos viranomaiset eivät ole tarkkoina, on tässä käymässä samalla tavalla. Sulfaattipäästöjen osalta mittakaava on vain paljon suurempi
Vaikutus voi olla arvaamattoman suuri, sillä CNGR:n mahdollisesta luvasta puhdistamattoman sulfaatin purkuputkelle voi tulla ennakkotapaus lupakäsittelyille jatkossa.
–Kokkolaan on tulossa nikkelijalostamo ja akkumateriaalitehdas. Siellä päästölupaa haetaan 155 tuhannelle tonnille vuosittain. Jos yksi saa luvan laskea jätevetensä mereen osin puhdistamatta, niin muutkin saavat, Lankia toteaa.
Info
• CNGR Finland Oy:n omistavat kiinalainen CNGR Advanced Material (60%) ja Suomen Malmijalostus Oy (40%)
• Tehdas valmistaisi vuodessa 60 000 tonnia muun muassa sähköajoneuvojen akuissa tarvittavaa prekursorimateriaalia (pCAM)
• Yhtiön ympäristölupahakemus Etelä-Suomen aluehallintovirastolle on nähtävillä www.ylupa.avi.fi (diaarinumero on ESAVI/8206/2023). Sivulta löytyvät myös ohjeet mielipiteen tai muistutuksen jättämistä varten.
CNGR Finland Oy:n toimitusjohtaja Thorsten Lahrs halusi antaa tähän juttuun lyhyen kommentin koskien akkumateriaalitehtaan jätevesipäästöjä:
– CNGR Finland Oy tulee puhdistamaan akkumateriaalin tuotannossa syntyvät päästövedet, eikä mereen laskettava puhdistettu suolavesi siten vaikuta meriympäristön tilaan. Toimintamme ympäristövaikutusten seuranta sekä Suomen lainsäädännön että viranomaisten määräysten noudattaminen on toimintamme ehdoton kulmakivi.