Jo keväällä virinnyt keskustelu vesialueiden nopeusrajoituksista sai pohtimaan veneilykulttuuria laajemminkin. Täkäläisten veneilijöiden liikennekäyttäytyminen ei ole mitenkään huonoa. Täällä on aina käyty kalassa, menty saariin ja kauemmaskin. Moni on jo lapsuudessaan oppinut vesireitit ja veneen käsittelyn. Edes juhannuksena ei Kotka-Hamina seudulla kirjattu isompia havereita, paria ruorijuoppoutta lukuunottamatta; nekin tietysti liikaa.

Viime vuonna Suomen merialueilla ja sisävesillä tapahtui 2 186 vesiliikenneonnettomuutta. Yleisimpiä syitä onnettomuuksiin ovat veneilijän tekemät virheet, ohjauksen virheliike tai virhe navigoinnissa. Surullisimpia ja seurauksiltaan vakavimpia ovat ne tilanteet, missä isompi ja nopeampi vene ajaa pienemmän päälle. Tilannenopeudella on suora vaikutus ympäristön havainnointiin. Kovassa vauhdissa tähystämisen ja reagoinnin vaatimuskerroin kasvaa. Puutteelliseen ympäristön havainnointiin saattaa vaikuttaa myös karttaplottereiden yleistyminen. Teknisten apulaitteiden kanssa käy helposti niin, että tuijotetaan vain laitetta mutta ei tarkkailla riittävästi ympäristöä. Liikkumalla hitaammin näkee enemmän.