Kauppiaat tietävät, että menestymisen edellytyksenä on kolme asiaa: kauppapaikan sijainti, sijainti ja sijainti. Kehittyvien teknologioiden ja uusien innovaatioiden kohdalla hankkeiden onnistuminen on riippuvainen paljon, jopa ratkaisevasti, ajoituksesta.
Otan esimerkin telealalta. Ensimmäiset matkapuhelimet tulivat markkinoille 1980-luvun alussa valtion telelaitosten monopolina. NMT-puhelimet olivat varsin kalliita, samoin puhelujen hinnat. Liittymämäärä kyllä kasvoi, mutta hitaasti. Seuraavan vuosikymmenen alussa lanseerattiin maailmanlaajuinen ja digitaalinen GSM-matkapuhelinstandardi. Samanaikaisesti suhtautuminen telekilpailun avaamiseen muuttui myönteiseksi. Valtioiden telelaitokset saivat rinnalleen yksityisiä operaattoreita. Myös laitevalmistajien määrä kasvoi. Hinnat romahtivat ja erilaisia lisäpalveluja alkoi syntyä kuin sieniä sateella. Liittymämäärien kasvu oli räjähdysmäistä. Ajoitus oli oikea ja tulokset näemme tänään.
Entäpäs sitten Summan tehtaan tilanne? Sen tulevaisuus oli pitkään Stora Enson pohdinnassa. Kun tehdas lakkautettiin vuonna 2008 ja tehtaan tiloihin ryhdyttiin etsimään jatkokäyttöä, monien tekijöiden summana sellaiseksi löytyi amerikkalainen jättiyhtiö Google. Tähän mennessä Google on investoinut Summaan miljardeja euroja ja palvelukeskus työllistää nyt jo enemmän, mitä paperitehdas loppuvuosinaan. Voi kysyä, olisiko asia näin, jos paperitehdas olisi lakkautettu aikaisemmin tai jos tehdasta olisi kituutettu vielä muutama vuosi pitempään. Luulen, että ajoitus kipeille ratkaisuille oli juuri oikea.
Päinvastaisesta esimerkistä käynee WinWindin tuulivoimalatehdas. Tänäänhän tuulivoima elää suurta kukoistuksen aikaa. Suomessa tuulivoiman avulla tuotetaan jo lähes 15 % maan sähköstä. SITRA ennakoi, että tuulivoiman osuus sähköntuotannosta voi vuonna 2035 olla peräti 70 %. Tuulivoimaloita rakentavat tehtaat painavat täydellä kapasiteetilla. Myös tuulivoimaloiden perustamiseen liittyvät lupamenettelyt ovat tulleet sujuvammaksi. Jopa puolustusvoimien piirissä on löydetty ratkaisuja, jotka mahdollistavat voimaloiden rakentamisen aiemmin kielletyille alueille.
Toisin oli silloin, kun WinWind tuli Haminaan. Vaikka menestyksen tiellä oli paljon muitakin asioita, yksi keskeinen ongelma oli hankkeen ajoitus. ”Maailma” ja Suomi eivät olleet vielä valmiit tuulivoimalle. Teknologiakaan ei ollut vielä luotettavaa. Tänään, kun vihreän siirtymän ja puhtaan energian asia on laajalti hyväksytty, ala kehittyy valtavalla vauhdilla. Kuluvan vuoden alussa Suomen Tuulivoimayhdistys kertoi, että vuodesta 2021 vuoteen 2022 tuulivoiman tuotanto kasvoi 41 %. Tässä kehityksessä olisin toivonut Haminan ja WinWindin voivan olla mukana.
Tänä päivänä puhutaan paljon vetytaloudesta, akkuteollisuudesta ja muun muassa LNG:stä eli nesteytetystä maakaasusta. Nämä kaikki liittyvät jo nyt, tai voivat liittyä jatkossa, myös Haminan tulevaisuudennäkymiin. On kuitenkin monia selvitettäviä asioita, kuten jalostusteknologia, logistiikka-asiat sekä ympäristökysymykset, joihin ei ole vielä vastauksia. Viisautta on kuitenkin olla näissä keskusteluissa aktiivisesti mukana. Kun investoijat katsovat ajoituksen olevan oikea, ratkaisut tapahtuvat nopeasti.
