Matkailuelinkeinon näkövinkkelistä yksi kaupungin elinvoimaisuuden merkki on sen tahto ja kyky kehittyä. Tarjota jotain uutta ja kiinnostavaa. Ei väkisin keksittyä tingeltangelia, vaan asioita jotka istuvat kaupunkikuvaan. Asioita, jotka myös kaupungin asukkaat ottavat omakseen.

Sellaisilta tuntuvat vaikkapa Trykininpuiston kehittämissuunnitelmat. Trykininpuisto on paikka jonka merkityksen kasvattaminen on kaupunkilaistenkin tahto. Viihtyisyys ja elämyksellisyys voivat syntyä vähästäkin; jonkin pienen toiminnallisen asian parantamisesta, paikalle ominaisen piirteen korostamisesta. Siellä missä kaupunkilaiset viihtyvät, sinne etsiytyvät myös turistit. Koska siellä on elämää.

Kaupunkikeskustasta haetaan palveluita, kulttuuria, viihdettä, kohtaamisia. Hamina tarjoaakin paljon. On näyttelyitä, musiikkia, festivaaleja ja muita tapahtumia. Samoin liikuntapaikkoja, puistoja ja historiallisia rakennuksia. Kulttuuria ja viihdettä siis on. Ja varmasti kohtaamisiakin; haminalaisia pidetään yleisesti avuliaina ja helposti lähestyttävinä. Pikkukaupungiksi palvelutkin ovat pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Tosin matkailukautena ja suurten tapahtumien yhteydessä on varsinkin ravintolapalveluiden kanssa heikompaa. Ravintola-ala joutuu tasapainottelemaan hiljaisten kausien ja sesongin välillä. Mutta miksi kauden ollessa kuumimmillaan ravintolat saattavat pitää ovensa kiinni. Nälkäiselle asiakkaalle ravintolan kiinniolopäivät tai keittiön sulkeminen ennenaikojaan tuo ison pettymyksen.